Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Helsinki ei ummistanut silmiään ongelmilta 28.2.2014
Valtuustoaloite: Kerjäämisen organisoinnin kriminalisointi (pdf)
Ongelmat eivät yleensä ratkea, jos ne lakaisee maton alle. Lakaistut vaivat ovat vain poissa silmistä ja siksi poissa mielistä. Mielistä poistettuja ongelmia ei edes yritetä ratkaista.
Helsingin kaupunginvaltuusto teki keskiviikkona kaksi linjausta, joita yhdistää se, että huolia ei hoidettu mattokikalla.
Kaupunginvaltuusto tyrmäsi aloitteen, jonka mukaan Helsinki tekisi valtiolle vetoomuksen kerjäämisen kieltämiseksi järjestyslaissa.
Aloitteen tekijät perustelivat vetoomusta monin eri seikoin. Heidän mukaansa romanikerjäläiset lisäävät Helsingissä turvattomuuden tunnetta. Lisäksi taustalla väitetään olevan organisoitua rikollisuutta ja ihmiskauppaa.
Näyttää siltä, että vetoomuksessa myös tunnetaan huolta kerjäläisten kurjasta asemasta. Toisaalta kerjäläisiä pidetään katukuvan esteettisenä ongelmana.
Kerjäämiseen pitäisi puuttua ennen kaikkea Euroopan unionissa. EU:lla tulisi olla nykyistä toimivammat rangaistukset niille maille, jotka eivät hoida demokratia- ja ihmisoikeusongelmiaan kuntoon. Tällaisia rangaistuksia hahmotellaan jo, mutta niiden käyttöönotto edellyttää luultavasti perussopimusten muutoksia.
Muutoksia tulevat vastustamaan ne maat, joiden paperit eivät ole puhtaat. Näyttää siltä, että Bulgaria ja Romania eivät ole kovin kiinnostuneita kuluttamaan rahaa tai näkemään vaivaa romaniväestönsä olojen kohentamiseen.
Kaupunginvaltuusto päätti myös, ettei Ruusulankadun asuntolaa muuteta päihteettömäksi.
Päihteettömyysvaatimus saattaa näyttää hyvältä, mutta sillä olisi karut seuraamukset. Asuntolaa tarvitsevien joukossa on niitä, jotka eivät muutu raittiiksi kunnallispolitiikan päätöksillä. Jos valtuusto olisi hyväksynyt esityksen, jonka mukaan asuntolasta tehdään kokonaan kuiva, moni jäisi ilman suojaa.
Ruusulankadun asuntola tarvitsee lisää valvontaa, ulkopuolista tukea ja henkilökuntaa. Ne maksavat, mutta lasku tulee siitäkin, että päihde- ja mielenterveysongelmaiset paiskataan kadulle.
Jos nämä kaksi ratkaisua olisivat menneet toisin päin, niiden summa olisi raadollinen: romanikerjäläiset pois kaduilta ja päihdeongelmaiset asuntolasta tilalle. Se ei parantaisi kenenkään asemaa, ei edes satunnaisen ohikulkijan.