Kainuun Sanomat: Väestönkasvu nojaa maahanmuuttoon

Kainuun Sanomat, pääkirjoitus: Väestönkasvu nojaa maahanmuuttoon 15.2.2014

Fakta: Kainuu on väestökehityksessä maan surkeinta seutua.

Tilastot kertovat karua kieltä Suomen väestökehityksestä. Syntyneiden lasten määrä on vähentynyt jo kolmatta vuotta peräkkäin. Lapsia syntyi hieman yli 58 000. Väestön luonnollista kasvua kuvaava syntyneiden enemmyys suhteessa kuolleisiin on painunut alle 7 000:een.

Suomen väkiluku kasvoi kuitenkin viime vuonna yhteensä lähes 24 000 henkeä. Väestön kasvu hidastui jonkin verran edellisvuodesta.

Väestönkasvu nojaa nykyisin entistä vahvemmin maahanmuuttoon, joka kuitenkin väheni jonkin verran viime vuonna.

Suomeen muutti viime vuonna 30 300 henkeä, kun Suomesta muutti pois vain 13 300 henkeä. Saimme näin muuttovoittoa muista maista 17 000 henkeä. Verrattuna syntyneiden määrään on muuttovoitto kuitenkin merkittävä eli 30 prosenttia. Kun väestön luonnollinen kasvu on hidasta, saamme uusia asukkaita sentään muualta maailmasta.

Lukuja arvioitaessa sopii huomata, että yli 30 000 maahanmuuttajasta neljännes oli Suomen kansalaisia, jotka siis palasivat ulkomailla oleskelunsa jälkeen takaisin Suomeen. Vastaavasti ulkomaille muuttaneista yli 13 000 henkilöstä 70 prosenttia oli Suomen kansalaisia.

Kansakuntien kilpailussa pärjäävät maat, joissa maahanmuutto tuo työvoimaa, yrittäjiä ja investointeja. Tässä kehityksessä Suomi jää pahasti jälkeen kilpailijamaistaan.

Kun väestö samalla nopeasti ikääntyy, tulevaisuus näyttää synkältä. Kansantaloudessa ei päde lausahdus: kun väki vähenee, pidot paranee.

Suomi ei nyt ole järin houkutteleva maa lähtömaastaan muuttoa suunnitteleville. Ulkomaalaisen on nykyisin varsin vaikea löytää itselleen työpaikkaa. Monet ulkomaalaiset ovat kertoneet kokemuksistaan: suomalaiset työnantajat viitsivät vain aniharvoin edes vastata ulkomaalaisten työhakemuksiin.

Jo useat hallitukset ovat varovaisin askelin yrittäneet voimistaa työperäistä maahanmuuttoa. Suuren työttömyyden oloissa tälle politiikalle on vaikea saada kansalaisten hyväksyntää, vaikka se kauemmas tulevaisuuteen tähdäten on jopa elinehto.

Kainuun väestön kehitys on selvästi maan surkeinta. Kainuun väestö väheni viime vuonna noin 700 henkeä ja suhteellisesti eniten koko maassa, liki 9 promillea.

Kainuussa myös muuttotappio oli muihin maakuntiin verrattuna sekä henkilöinä että suhteellisesti suurin. Pois muutti 430 henkeä enemmän kuin Kainuuseen tuli. Muuttotappio oli yli 5 promillea väestöstä. Suhteellisesti toiseksi suurin muuttotappio oli Keski-Pohjanmaalla, 2 promillea.

Kainuun väkiluku laski viime vuonna ensimmäisen kerran alle 80 000:n. Kolmen vuosikymmenen aikana väkiluku on supistunut noin 20 000 henkeä. Viime vuosina väestö on vuosittain vähentynyt 600-800 henkilön vauhtia.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Kainuun asukasluvun kääntäminen kasvuun on äärimmäisen vaikeaa, jopa mahdotonta. Taantuvaa kehitystä voidaan kuitenkin hillitä, myös maahanmuuton avulla. Ilman maahanmuuttovoittoa Kainuun väestö olisi viime vuonna supistunut liki tuhannella hengellä.

Kainuusta on historiassa varsin herkästi lähdetty muualle maailmaan. Aika-ajoin muutto Amerikkaan oli niinkin vilkasta, että Ilmari Kianto yritti hillitä Nälkämaan laulun sanoissaan: ”raukat vain menkööt merten taa”.

Raukkoja eivät kuitenkaan olleet ne, jotka uskalsivat lähteä silloin – ja usein palatakin. Ja rohkeutta vaatii nytkin tulla Kainuuseen. Ottakaamme kaikki tulijat iloisesti ja ennakkoluuloitta vastaan.