MTV3: Sujunut Helsingissä hyvin - nimetön työnhaku kiinnostaa muuallakin

MTV3/STT: Sujunut Helsingissä hyvin - nimetön työnhaku kiinnostaa muuallakin 24.2.2014
Iltalehti/STT: Työnhaku tyssäsi tummaan ihoon

Helsingin kaupunki on kokeillut nimetöntä työnhakua joihinkin virkoihinsa noin vuoden ajan.

Menetelmän toivotaan vähentävän rekrytointisyrjintää, tiedostamatontakin.

Käytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että työnhakijat täyttävät normaalisti sähköisen hakemuksen kaupungille. Hakemuksesta kuitenkin poistetaan muun muassa hakijan nimi, ikä, sukupuoli ja syntymäpaikka. Hakemuksia käsittelevät eri henkilöt kuin ne, jotka valitsevat haastatteluun kutsuttavat henkilöt.

Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo, että nimettömän työnhaun kautta on täytetty jo muutamia työtehtäviä. Tavoitteena on loppuvuoteen mennessä saada haun kautta kokemuksia yhteensä 20 rekrytoinnista. Laition mielestä menetelmä vähentää syrjinnän mahdollisuuksia, kunhan nimetön työnhaku on laajaa ja systemaattista.

– Nimetön työnhaku pakottaa miettimään huolellisesti etukäteen, mitkä tiedot ja pätevyydet ovat todella tärkeitä työtehtävän kannalta. On myös tärkeää tehdä etukäteen asteikko, jolla hakemuksia arvioidaan.

Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli on kysellyt maahanmuuttajilta heidän kokemuksiaan asiasta. Projektityöntekijä Melis Ari-Gürhanli sanoo, että nimetön työnhaku auttaa lähinnä toisen polven maahanmuuttajia tai Suomeen jo lapsena saapuneita.

– Vaikka hakemus tehtäisiin nimettömänä, käy ansioluettelosta lopulta ilmi, mistä maista työkokemusta ja koulutusta on hankittu.

Nimetöntä työnhakua on kokeiltu myös Espoossa. Lisäksi sen puolesta on tehty valtuustoaloitteita myös esimerkiksi Tampereella, Kuopiossa ja Tuusulassa.

___________________________________

Iltalehti/STT: Työnhaku tyssäsi tummaan ihoon

Yliopistotutkinto Ruotsista. Työkokemusta muun muassa Microsoftin markkinointitehtävistä. Suomen, ruotsin ja englannin kielen taito. Silti minkäänlaista työtä tai edes harjoittelupaikkaa ei löydy.

- Cv:ni on kunnossa, mutta työnantajat perääntyivät, kun näkivät yläreunassa kuvani.

Näin sanoo kielitaitoinen ja koulutettu 29-vuotias maahanmuuttajamies, joka etsi lähes kahden vuoden ajan töitä Pirkanmaalla. Nyt afrikkalaistaustainen mies on viimein löytänyt töitä sosiaalialalta. Haastatteluun hän suostuu silti vain nimettömänä.

- En halua vaarantaa jatkoani työmarkkinoilla.

Mies kokee, että häntä on syrjitty työmarkkinoilla. Syrjintää esiintyi sekä työharjoittelupaikan haussa että varsinaisissa työhaastatteluissa. Hän on varma, että usea yritys perääntyi siinä vaiheessa, kun ulkomaalaistausta tuli ilmi.

Miehen väittämiä tukevat STT:n toiselta, myös nimettömänä pysyttelevältä lähteeltä saamat tiedot pirkanmaalaisesta oppilaitoksesta. Oppilaitos on saanut järjestettyä harjoittelupaikkoja sujuvasti kantaväestön edustajille, mutta ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden harjoittelupaikat ovat kiven alla.

Maahanmuuttajamies kertoo karun esimerkin eräästä hakuprosesseista.

- Yritys tarvitsi harjoittelijaa, ja täytin vaatimukset. Paikka oli varmistumassa minulle, mutta yhtäkkiä ilmoitettiin, että se olikin jo täytetty. Myöhemmin juttelin henkilön kanssa, joka sai kyseisen paikan. Hänet oli pestattu vasta oman hakuni jälkeen.

Insinööreistä palveluammatteihin

Vastaavaa syrjintää esiintyy laajasti työelämässä, sanoo Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Monihelissä projektityöntekijänä työskentelevä Melis Ari-Gürhanli.

- Syrjintää kohtaavat kaikenlaiset maahanmuuttajat kaikilla aloilla insinööreistä palveluammatteihin. Syrjiviä asenteita voi löytyä mistä vain.

Ari-Gürhanlin mukaan monet työnantajat epäilevät erityisesti vieraassa maassa hankitun koulutuksen pätevyyttä.

- On sanottu suoraan, että tarvitaan suomalainen korkeakoulututkinto, vaikka ulkomainen ei olisi mitenkään huonompi. Lisäksi monilla suomea osaavilla maahanmuuttajilla ei ole ruotsin taitoa ollenkaan. Se sulkee etenkin virkatehtävien työnhaussa monia kohteita pois, vaikka käytännössä ruotsia ei niissä työtehtävissä tarvita.

Asennemuutos tarpeen

Ari-Gürhanlin mukaan maahanmuuttajien syrjintää työelämässä ehkäisee parhaiten rasismin vastainen työ ylipäänsä.

- Siis avoimuus muita kulttuureja kohtaan ja keskustelu.

Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja Mikko Joronen puolestaan toivoo, että maahanmuuttajat olisivat tietoisia omista oikeuksistaan rekrytointitilanteissa.

- Jos syrjintäepäilyjä herää, työnantajalta pitäisi kysellä valintaperusteita työntekijävalinnoille. Työnantajiin kohdistuva paine voi pitkällä aikavälillä auttaa muuttamaan rekrytointiprosesseja läpinäkyvämmiksi.

STT:n haastatteleman maahanmuuttajamiehen mielestä sekä Suomen että Ruotsin työmarkkinoilla tarvittaisiin asennemuutos.

- Se vaatii vielä aikaa, vaikka Ruotsissakin on ollut maahanmuuttajia jo kymmeniä vuosia. Meidän pitää tutustua toisiimme entistä paremmin.