Työ- ja elinkeinoministeriö: Tutkimuksesta ideoita maahanmuuttajien työllistämiseen

Työ- ja elinkeinoministeriö: Tutkimuksesta ideoita maahanmuuttajien työllistämiseen 10.2.2014
Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut (pdf)
MTV3: Maahanmuuttajien työllistymiskuviot yllättivät tutkijat
Yle: Ministeriö: Maahanmuuttajat jumiutuvat kielikoulutuksiin
Yle: Virolainen saa paikan, afrikkalainen jää ilman

Vain harva maahanmuuttaja osallistuu ammatilliseen työvoimakoulutukseen tai saa tukityöpaikan. Tämä käy ilmi maahanmuuttajien työllistymistä selvittäneestä seikkaperäisestä tutkimuksesta.

– Näyttää siltä, että valtaosa maahanmuuttajista jää jumiin kielikoulutuksiin ja yleistason valmennuksiin, tulkitsi työministeri Lauri Ihalainen tutkimusta. – Maahanmuuttajat käyttävät palveluja kiitettävästi mutta eivät työllisty. Palveluketju katkeaa, kun tullaan lähemmäs työelämää.

– Viime syksyn lisätalousarviossa osoitettiin 5 miljoonaa euroa lisärahaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja ammattikoulutuksen yhdistämiseen. Tämä on askel oikeaan suuntaan, ministeri totesi. Aiemmat tutkimustulokset nimittäin osoittavat, että tukityöpaikan saatuaan tai päästyään ammatilliseen työvoimakoulutukseen maahanmuuttajat työllistyvät lähes yhtä hyvin kuin suomalaisetkin.

Tiedot kielitaidosta puuttuvat

Tutkimuksessa selvisi, että maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammattiosaamista koskevat rekisteritiedot ovat niin puutteelliset, ettei niitä voitu tutkia. Ministerin mukaan tietojen kirjaamista pitää nyt parantaa. – Palveluja on vaikea kohdistaa ja kehittää ilman työllistymisen kannalta olennaisia tietoja, Ihalainen sanoi.

Tutkimuksen myönteistä antia oli havainto, että maahanmuuttajanaisten työllistymistä on onnistuttu TE-palveluilla tukemaan. Maahanmuuttajamiehillä on naisia useammin töitä, mutta naisten työllisyys paranee paljon miehiä nopeammin heidän Suomessa oloaikanaan.

– Ikääntyvä Suomi tarvitsee kipeästi uutta työvoimaa, työministeri korosti. – On tärkeää, että työvoimapalvelut auttavat maahanmuuttajat ripeästi kiinni työelämään. Työpaikan saaminen on maahanmuuttajalle itselleen avain itsenäiseen elämään, ministeri jatkoi.

Työ- ja elinkeinoministeriön, Pellervon taloustutkimuksen, Suomen Kuntaliiton, Espoon, Helsingin ja Tampereen kaupunkien ja Uudenmaan liiton rahoittaman tutkimuksen toteutti Pellervon taloustutkimus yhdessä Ramboll Management Consultingin kanssa. Tutkimuksessa käytettiin yksilötason rekisteriaineistoa vuosilta 2000–2010 sekä haastatteluaineistoa.

Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut -julkaisun voi tilata sähköpostitse: asiakaspalvelu.publishing(at)edita.fi tai ostaa verkkokirjakaupasta: www.edita.fi/netmarket

Tutkimus on luettavissa lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

___________________________

MTV3: Maahanmuuttajien työllistymiskuviot yllättivät tutkijat

Suomeen muuttavien miesten ja naisten työllistymisessä on selviä eroja.

Ensimmäisen Suomen-vuotensa aikana naisista työllistyy ani harva, mutta työllistyminen paranee vuosien saatossa noin neljällä prosenttiyksiköllä vuodessa.

Maahanmuuttavien miesten työllistyminen ei ajan mittaan juuri muuksi muutu, kertoo tuore tutkimus maahanmuuttajien työllistymisestä.

– Toinen yllättävä löytö koskien maahanmuuttajien työllistymistä on se, että 37 ikävuoden jälkeen työllistymisen todennäköisyys alkaa laskea, kertoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta.

Työministeri hämmästyi iän vaikutuksia koskevaa tietoa.

– Hätkähdyttävä on tieto, että 37 ikävuoden jälkeen alkaa maahanmuuttajan työllistymisen todennäköisyys laskea. Se on tosi huono asia ja siihen meidän pitää nyt puuttua, sanoo työministeri Lauri Ihalainen.

Maahanmuuttajien tuen tarve on tunnistettu.

– Viime syksyn lisätalousarviossa osoitettiin viisi miljoonaa euroa lisärahaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja ammattikoulutuksen yhdistämiseen, muistuttaa ministeri.

Tiedot ovat laajasta maahanmuuttajien työllistymistä selvittävästä tutkimuksesta, jonka teki Pellervon taloustutkimus ja Ramboll Management Consulting. Tutkimuksessa käytettiin paitsi rekisteri- myös haastatteluaineistoja.

Alku sujuu

60 prosenttia maahanmuuttajista ilmoittautuu TE-toimistoissa. Ilmoittautumisen ja käytännön toimien kuten erilaisten kurssien väliin jää edelleen yli kolme kuukautta.

Aika on pitkä, vaikka sitä on saatu lyhennettyä.

– Alun kielikurssien jälkeen monen työtä etsivän maahanmuuttajan polku katkeaa. Hän ei pääse työelämään valmistaviin toimenpiteisiin kuten työharjoitteluun tai tuettuun työhön, sanoo Lahtinen.

Tutkimuksen mukaan työharjoitteluun päässeet maahanmuuttajat työllistyvät vapaille markkinoille aivan yhtä todennäköisesti kuin kantaväestökin.

Kovat kielivaatimukset

Ministeri Lauri Ihalainen pohtii maahanmuuttajien työllistymisen esteitä.

– Olen sitä mieltä, että pitääköhän kaikissa ammateissa olla meillä näin korkeat kielivaatimukset, kyselee ministeri.

Hän pohtii edelleen, ettei kaikissa ammateissa korkeista kielivaatimuksista pidä luopua, mutta joissakin ammateissa voitaisiin ehkä vähän joustaa.

Ministerin kanssa samoilla linjoilla on aikoinaan Afganistanista Suomeen muuttanut Hamed Shafae.

– Kieli paranee työpaikalla, kun sitä käyttää joka päivä. Jokainen työpäivä on kuin kieliharjoitus. Siksi on tärkeää antaa maahanmuuttajalle se harjoittelupaikka, sanoo Shafae.

Hän on töissä Helsingin kaupungin Virka Infossa, jossa hän töikseen neuvoo uusia maahanmuuttajia.

– Kaikenlaisia kysymyksiä tulee, ja me neuvomme, mihin ottaa yhteyttä missäkin asiassa. Hyvin paljon kysytään erilaisista lupa-asioista, kertoo Shafae, joka tekee puhelinneuvontaa muunmuassa persiaksi.

Vaikka Suomessa ollaan vaativia kielitaidon suhteen, ei viranomaisilla ole tarkkaa tietoa maahanmuuttajien kieli- tai ammattitaidoista.

___________________________

Yle: Ministeriö: Maahanmuuttajat jumiutuvat kielikoulutuksiin

Työministeriö miettii, miten maahanmuuttajat saataisiin tehokkaammin siirtymään kieli- ja muusta yleistason koulutuksesta varsinaiseen työelämään.

TE-toimistoilla on ongelmia auttaa maahanmuuttajia pääsemään töihin, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön seikkaperäisestä tutkimuksesta.

Maahanmuuttajat käyttävät paljon TE-toimistojen palveluja, mutta eivät silti työllisty. Huomattavaa on, että maahanmuuttajat näyttävät jäävän jumiin kielikoulutukseen ja muuhun yleistason valmennukseen.

Työpaikan saamista edellyttäisi selvästi ammatillinen työvoimakoulutus tai tukityöpaikan saaminen, mutta useimmilla maahanmuuttajilla kynnys niiden saavuttamiseen on jostain syystä hyvin korkea. TE-toimistojen palvelut katkeavat siinä vaiheessa, kun lähestytään varsinaista työelämää, tutkimuksesta ilmenee.

Aiemmista tutkimuksista ilmenee, että tukityöpaikan saatuaan tai päästyään ammatilliseen työvoimakoulutukseen, maahanmuuttajat työllistyvät lähes yhtä hyvin kuin suomalaisetkin.

MInisteriö havaitsi tutkimuksen yhteydessä suuria puutteita maahanmuuttajien tietoja koskevissa kirjauskäytännöissä. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kielitaito ja ammattiosaaminen kirjattiin niin puutteellisesti, ettei niitä voinut edes tutkia.

– Palveluja on vaikea kohdistaa ja kehittää ilman työllistymisen kannalta olennaisia tietoja, sanoi työministeri Lauri Ihalainen (sd.) tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Hyvä uutinen on se, että maahanmuuttajanaisten työllistymistä voitiin TE-toimistojen kautta auttaa tehokkaasti. Maahanmuuttajanaiset käyvät miehiä harvemmin töissä, mutta heidänm työllisyytensä kasvaa selvästi miesasiakkaita nopeammin.

___________________________


Yle: Virolainen saa paikan, afrikkalainen jää ilman

Suomalaisten ihannemaahanmuuttaja on työllistymisen näkökulmasta alle 37-vuotias virolainen mies. Vaikeinta työllistyminen on pohjoisafrikkalaisille ja länsiaasialaisille.

Somaliassa syntynyt Abdi Osman on melkoinen tilastopoikkeama. Hän pyörittää kotoaan Vantaalta Horn Afrik -henkilöstönvuokrausyritystä, joka välittää ulkomaalaisia työntekijöitä erityisesti rakennustyömaille. Liikevaihto on hieman alle puolitoista miljoonaa euroa vuodessa.

Maanantaina julkaistun työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan juuri Afrikasta kotoisin olevilla on suurimpia vaikeuksia työllistyä Suomessa. Heistä vain neljä kymmenestä pääsee töihin kiinni kymmenen vuoden aikana.

– Totta kai virolaisten ja venäläisten on helpoin työllistyä, Osman sanoo.

– En halua ajatella, että se olisi ennakkoluuloista kiinni. Ehkä heidän kulttuurinsa on vain lähellä suomalaista. Omasta asenteesta se on kuitenkin eniten kiinni. Vaikka ihminen tulee kuinka kaukaa, jos hän on valmis tekemään kovaa työtä ja lyömään ennakkoluulot pois, kyllä elämä löytyy täältä.

Varttuneet kelpaavat töihin huonosti

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa kävi ilmi, että 37 on maaginen rajapyykki maahanmuuttajien työllistymisessä. Työllistymisen todennäköisyys alkaa laskea jo näin nuorena. Suomessa syntyneillä ikä vaikuttaa työllistymiseen vasta vuoskymmen tai pari myöhemmin.

– Jos tulee varttuneena maahanmuuttajana Suomeen, on hyvin vaikea ylipäätään integroitua yhteiskuntaan, sanoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen.

Afrikkalaisten kohdalla huono työllistyminen johtuu muun muassa heidän taustastaan. Esimerkiksi osa pakolaisina Helsinkiin tulevista on lähellä eläkeikää olevia ihmisiä, joilla ei ole välttämättä kunnollista luku- tai kirjoitustaitoa. Tie työllisyyteen on käytännössä olematon.

Maahanmuuttajamies saa töitä Suomeen tulon jälkeen helpommin kuin maahanmuuttajanainen, mutta kymmenen vuoden kuluttua naiset ovat kuroneet eroa kiinni. Tutkimusjohtajan mukaan ainoastaan naisille kohdennetut tukitoimet pitäisikin nyt suunnata miehille.

– Viranomaiset ovat tehneet paljon toimenpiteitä maahanmuuttajanaisten tukemiseksi ja auttamiseksi työmarkkinoilla. Me tulkitsemme, että toimet ovat auttaneet. On tärkeää jatkossa katsoa toista puolta, miksi miesten tilanne ei kahden vuoden jälkeen parane, Lahtinen sanoo.

Raksalla kieli ei ole ongelma

Maahanmuuttajien työllistymisen esteenä pidetään usein kielitaidon puutetta.

Abdi Osmanilla on kokemusta kymmenien eri kansallisuuksien työllistämisestä, myös afrikkalaisten.

– Kokemus ja koulutus on aina plussaa, mutta siinä, mitä työntekijämme tekevät, apumieshommissa tai raivaus- ja purkutöissä ei tarvitse kielitaitoa tai uskontoa katsoa. Omasta asenteesta se on kiinni.

Työministeri toivoo, että suomen kielen taitovaatimuksia hieman höllennettäisiin ja ulkomaalaisiin ei suhtauduttaisi epäilevästi.

– Mitkään kepit eivät auta silloin, kun yritys tekee valintoja. Asennepuolella toivoisin muutosta, jotta nähtäisiin maahanmuuttajien olevan erittäin kovia osaajia. He ovat myös hyvin motivoituneita työntekijöitä, Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.

– Nostammeko rimaa turhan korkealle maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksissa? Ne voisivat olla joustavampia työtehtävän mukaan.

Henkilöstövuokrausyritystään pyörittävä Abdi Osman sanoo, ettei hän ole kiinnostunut yrityksensä liikevaihdosta tai voitosta niin paljon kuin siitä, että yhä uudet maahanmuuttajat saisivat töitä, pääsisivät maksamaan veroja ja saisivat paikkansa tästä yhteiskunnasta.

– Haluan ajatella joka aamu hyvää itseluottamusta. Haluan työllistää joka ikinen päivä vähintään yhden ihmisen.

Mistä on kyse?
- Maahanmuuttajien tausta vaikuttaa työllistymiseen Suomessa
- Vaikeinta on pohjoisafrikkalaisilla ja länsiaasialaisilla, joilla on taustallaan esimerkiksi pakolaisuutta
- Työministeri Lauri Ihalainen näkee, että työttömyyden taustalla on suomalaisten asenneongelmaa
- Maahanmuuttajien työttömyydelle on myös loogisia syitä: osa heistä on luku- ja kirjoitustaidottomia
- Ihalainen toivoo, että maahanmuuttajien kielivaatimuksia höllennettäisiin joidenkin perustehtävien osalta