Helsingin Sanomat: Ulkomaalaisten työllistymistä estävä kielimuuri kasvaa 10.2.2014
Italialainen Antonino Incoronato on etsinyt Suomesta töitä jo toista vuotta. Hän ei puhu suomea, mutta on tehnyt pitkän uran huippuhotelleissa muun muassa ravintolapäällikkönä ja hovimestarina. Kotimaansa lisäksi hän on työskennellyt vuosia Britanniassa ja Ranskassa.
Suomessa italialaista ei kutsuta edes haastatteluun, hän sanoo.
"Olen lähettänyt 50 hakemusta työpaikkailmoitusten perusteella. Vain murto-osa on välittänyt edes vastata, että kiitos ei."
Incoronaton kokemukset työmarkkinoista eivät ole tavattomia, sillä Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyys kasvoi viime vuonna. Huono taloustilanne kasvatti työttömyyttä yleisestikin, mutta ulkomaalaisten tilanne heikkeni nopeammin kuin kantaväestön.
Joulukuussa oli työttömänä lähes 30 000 ulkomaalaista. Se on viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista. Eniten työttöminä oli venäläisiä, virolaisia, irakilaisia ja somalialaisia.
Ulkomaalaisten työllistymistä Suomessa vaikeuttavat suhdanteen lisäksi useat tekijät, kuten koulutuksen, kokemuksen ja kielitaidon puute.
Ulkomaalaisväestön työttömyys lähti nousuun vuoden 2009 taantumassa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vieraskielisten työttömyys oli vuonna 2012 yli 22 prosenttia.
Työllistymistä helpottaisi tiukoista kielitaitovaatimuksista joustaminen.
"Kielitaitovaatimus on edelleen kova", sanoo maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mukaansa vaatimustason pitäisi joustaa tehtävän mukaan.
Terveyskeskuslääkärin on tärkeämpää puhua suomea kuin esimerkiksi tarjoilijan.
Lääkärien ja sairaanhoitajien kielitaitoa pohtinut työryhmä esitti äskettäin kielitaitovaatimusten kiristämistä.
Stenman pitää myös mahdollisena, että työnantajat vetoavat kielitaitovaatimukseen, vaikka he arastelevat ulkomaalaisten palkkaamista muista syistä.
EU-asioista vastaava ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok) sanoo, että ulkomaalaisten palkkaamiseen liittyvistä asenneongelmista pitää päästä eroon.
"Esimerkiksi start up -yritykset tarvitsevat kansainvälistä osaamista", sanoo Stubb HS:lle.
Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä on noussut nopeasti. Vuonna 2010 heitä oli jo 160 000, kymmenen vuotta aiemmin noin 80 000.
Stubbin mielestä Suomen on luovuttava niin sanotusta saatavuusharkinnasta viimeistään seuraavan hallituksen aikana. Saatavuusharkinnalla säännellään työntekijöiden rekrytointia EU:n ulkopuolelta.
Antonino Incoronato kertoo pyrkineensä Suomessa töihin kansainvälisiin hotelleihin ja ravintoloihin, joissa valtaosa asiakkaistakaan ei puhu suomea.
Vastaajat ovat kuitenkin vedonneet suomen taidon puutteeseen. Eräs hyvänä pidetty helsinkiläisravintola vastasi hakemukseen kieltävästi sanomalla, että paikka edellyttää suomalaisen alkoholilain tuntemusta.
Italialainen epäilee, että todellinen syy on toisaalla. "Ehkä minua pidetään liian vanhana, muuta selitystä en keksi", 58-vuotias Incoronato sanoo.
Hän elää talvet Suomessa vaimonsa luona ja palaa kohta Sorrentoon. Italiassa odottaa hyvä työpaikka, johon palata. Jos töitä ei löydy Suomesta, pariskunta muuttaa yhdessä Italiaan.