Ilta-Sanomat: Näin sosiaaliturvarahaa virtaa ulkomaille - lue esimerkit

Ilta-Sanomat: Näin sosiaaliturvarahaa virtaa ulkomaille - lue esimerkit 10.2.2014

Edes viranomaiset eivät tiedä tarkalleen, kuinka paljon suomalaista sosiaaliturvarahaa virtaa ulkomaille EU-lainsäädäntöön perustuen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä Kansaneläkelaitoksessa (Kela) käynnistyykin alkuvuodesta selvitystyö ulkomaalaisille maksettavien sosiaalitukien käytöstä.

- Suoritimme viime viikolla ensimmäisen tietokoneajon, jossa yritettiin selvittää, kuinka monesta ulkomailla asuvasta, Suomessa työskentelevän työntekijän lapsesta maksetaan lapsilisää. Tulokseksi ei saatu todellisia lukuja kuvaavaa määrää. Monimutkaisen asian selvittely vaatii aikaa, toteaa Kelan kansainvälisistä asioista vastaava lakimies Henna Huhtamäki.

Vaikka tarkkaa määrää ei vielä tiedetä, käytännössä lapsilisärahaa seilaa Suomenlahden yli etelään, Viroon.

- Arvioisin, että reilusti yli puolet, jopa 60-70 prosenttia ulkomaille menevistä lapsilisistä kohdentuu Viroon, laskee Huhtamäki.

Suomen korkeampi lapsilisä on iso houkute perheelliselle Suomeen töihin tulevalle henkilölle.

Esimerkiksi Virossa lapsilisä on alimmillaan vain 19 euroa kuukaudessa. Mikäli lapsen vanhemmista toinen käy töissä Suomessa, on hän oikeutettu hakemaan Kelalta ns. erotusetuutta. Tällöin Suomi maksaa Suomen ja Viron lapsilisien välisen erotuksen. Suomen ja Viron yhteenlaskettu tuki vastaa siis samaa, jonka perhe saisi, jos asuisi Suomessa. Lasten lukumäärästä riippuen kyse voi olla jopa useista sadoista euroista kuukaudessa.

EU-lainsäädäntö koskee myös muita perhe-etuuksia, kuten kotihoidon tukea ja vanhempainpäivärahaa.

- Jos lapsi on alle 3-vuotias, maksetaan hänestä lapsilisän lisäksi kotihoidon tukea lapsen asuinmaahan. Kotihoidon tuen ja lapsilisän määrä sovitetaan yhteen toisen maan perhe-etuuksien kanssa, toteaa Huhtamäki.

Vanhempainpäivärahan saaminen edellyttää, että vanhempi on asunut tai työskennellyt vähintään 180 päivää Suomessa, eli kuulunut sairausvakuutukseen.

Viron lisäksi perhe-etuuksia on kasvavassa määrin haettu Puolassa asuvista lapsista.

Eri väitteiden mukaan jopa työpaikkailmoituksissa mainostetaan Suomen lapsilisiä automaattisena "palkanlisänä".

- Eihän se kiellettyäkään ole. Työnantajalla on oikeus kertoa mahdollisista etuuksista. Ja leviää tieto monesti työntekijöiden keskenkin, huomauttaa Huhtamäki.

Kela tiedustelee perhe-etuuksien hakijan kotimaasta, onko hakijalla ilmoittamansa lapset, ja paljonko hän saa heistä etuuksia kotimaassaan.

- Näin varmistetaan luotettavasti perheen lasten ja maksettujen etuuksien määrä, kuvailee Huhtamäki etuuksien valvontaa.

Pohjoismaiden ja Viron kanssa tiedonvaihto toimii nopeasti.

- Aika nopeasti saamme myös tiedon, jos tuen saaja muuttaa vaikkapa Suomesta Britanniaan, huomauttaa Kelan lakimies Anitta Holappa väärinkäyttöä valvovasta oikeudellisesta ryhmästä.


Esimerkkejä sosiaaliturvasta


LAPSILISÄ, KOTIHOIDON TUKI

Virolainen K on töissä Suomessa. Hänen kotona lapsia hoitava vaimonsa sekä 2- ja 5-vuotiaat lapsensa asuvat Virossa. Suomi maksaa lapsilisää ja kotihoidon tukea myös Virossa olevista lapsista, koska K on täällä työntekijänä.

VANHEMPAINRAHA

Puolalainen B on työskennellyt Suomessa vuoden ajan vanhempainpäivärahakauden alkaessa. Hän kuuluu asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ja on sairausvakuutettu työskentelynsä perusteella. Koska 180 päivän vakuutuskausi täyttyy, hän on oikeutettu äitiys- ja vanhempainrahaan. B muuttaa lapsen syntymän jälkeen kotimaahansa. Vanhempainpäivärahakausi maksetaan loppuun saakka Suomesta.

TYÖTTÖMYYSTURVA

Intialainen A työskentelee Suomessa suomalaisen yrityksen palveluksessa. A:n perhe asuu Intiassa. A:n oleskelu Suomessa on tarkoitettu lyhytaikaiseksi, eikä hän muuta vakinaisesti Suomeen asumaan. Hän työskentelee kuitenkin yli kuusi kuukautta, joten hän kuuluu työssäoloehdon täyttyessä asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan ja on sairausvakuutettu Suomessa työskentelynsä ajan. Häneen sovelletaan myös työttömyysturvalakia.

SOSIAALITURVA

Japanilainen yritys lähettää japanilaisen B:n työskentelemään Suomeen yrityksen suomalaiseen tytäryhtiöön. Työsopimus on tehty kahdeksi vuodeksi. B:n katsotaan muuttavan vakinaisesti Suomeen, ja hän pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin työskentelyn aloituksesta lähtien.

5 faktaa

1. Euroopan komissio on viemässä Suomea EU-oikeuteen syrjinnästä.

2. Ulkomaalaiselle maksettavan työttömyystuen ehtoja sovelletaan Suomessa niin, että edellytetään vähintään neljän viikon työhistoriaa Suomessa ennen kuin muualla työskennellyt kaudet otetaan huomioon työssäoloehdon täyttämisessä.

3. Komission mielestä työssäoloehdon täyttymiseen riittäisi työhistoria missä tahansa EUmaassa.

4. Silloin esimerkiksi Saksassa työskennellyt voisi ilmoittaa muuttaneensa Suomeen ja hakea Suomen työttömyysturvan tasoista tukea, vaikka Suomessa työskentelyä ei juurikaan olisi.

5. Tuen perusteeksi lasketaan tällöin kaikki EU-alueella kertynyt työhistoria.