HS: Maahanmuuttajan pääsy kielikurssille voi kestää jopa yli vuoden

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajan pääsy kielikurssille voi kestää jopa yli vuoden 7.3.2015

"Minulla on olohuoneessa nojatuoli", kertoo gambialainen Modou Jassey, 35, kuuliaisesti kodistaan. Suomen kielen opettaja Stina Nybäck jatkaa kuulustelua. Onko se pehmeä? Jassey nyökkää – hänellä on myös kirjahylly, matto sekä seinällä taulu.

Jassey aloitti suomen kielen opinnot tammikuussa. Kotouttamiskoulutukseen ja siihen kuuluvaan kielenopetukseen hän pääsi neljän kuukauden odotuksen päätteeksi.

Se on lyhyt aika, sillä moni maahanmuuttaja pääkaupunkiseudulla joutuu odottamaan valtion koulutusta pitkään, jotkut jopa yli vuoden. Keskimääräisetkin jonotusajat ovat puoli vuotta tai enemmän.

Espoolainen maahanmuuttaja odottaa keskimäärin melkein seitsemän kuukautta, vantaalainen kuusi ja puoli kuukautta. Tätä on voinut edeltää muutaman vuoden odotus vastaanottokeskuksessa tai työskentely Suomessa ilman kunnollista kielitaitoa.

Tilanne on muuttunut selvästi huonompaan suuntaan kahden viime vuoden aikana, kertoo Espoon maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto. "Esimerkiksi Espoossa jonotusaika on pidentynyt kuukaudella yhden vuoden aikana."

Kielitaito on tärkein edellytys sille, että elämä Suomessa ja kotiutuminen voivat onnistua, sanoo Haapalehto. "Kyllä yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden keskeinen tekijä on se, että ihminen voi käydä töissä ja ansaita itse elantonsa." Pitkä odotusaika ei ole hyödyllistä maahanmuuttajalle eikä Suomen valtiolle.

On järjetöntä pitää ihmisiä toimettomana pyörittelemässä peukaloitaan silloin, kun heillä olisi eniten intoa ryhtyä toimiin, sanoo Haapalehto.

Puutteellinen kielitaito on sekä työnantajien että työnhakijoiden itsensä mukaan tärkein työllistymisen este, Haapalehto huomauttaa.

Jos ei osaa kieltä, arkipäiväisetkin asiat tuntuvat vaikeilta.

"Muistan, kun ensimmäisen kerran kävin Suomessa kaupassa", kertoo viisi vuotta sitten Iranista Suomeen pakolaisena tullut Ali Rasuolzadhe, 24.

"Pyysin siskoani mukaan, mutta hän sanoi ei. Hänen mielestään minun piti itse oppia."

Sisko oli kuitenkin evästänyt veljeään ostosretkeä varten kertomalla, että kaupassa ei tarvitse puhua mitään, sillä siellä kysytään vain etukorttia. "Hän kertoi, mitä naudanjauhelihan päällä lukee, ja hyvin se meni."

Aluksi Nybäck opettaa ihan perusasioita: Suomessa on tapana jättää ulkokengät eteiseen, vihannekset punnitaan tällä tavoin ja sitä asunnon ulkopuolella olevaa uloketta kutsutaan parvekkeeksi. Usein maahanmuuttajalla ja opettajalla ei ole yhteistä kieltä – opetuksessa käytetään silloin elekieltä ja paljon kuvia.

Kielikursseille on liian pitkä jono, sillä niitä ei järjestetä riittävästi, uskoo Haapalehto. Kieliopetusta järjestävät yritykset ja oppilaitokset ovat Haapalehdon mukaan valmiita järjestämään koulutusta enemmänkin, jos valtio haluaisi ostaa sitä lisää.

"Koneistossa ei ole tarpeeksi potkua."

Se on huolestuttavaa myös tulevaisuuden väestönkasvua tarkastellen. Tätä nykyä 13 prosenttia pelkästään Helsingin asukkaista on vieraskielisiä.

Varovaisenkin ennusteen mukaan osuus kasvaa seuraavien vuosien aikana hurjaa vauhtia. Helsingin kaupungin tietokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä pääkaupunkiseudun työikäisestä väestöstä on vieraskielisiä 25 prosenttia.

Rasuolzadhe odotti kielikoulutukseen pääsyä vuoden, vaikka oli asunut Suomessa jo muutaman vuoden. Nyt, kaksi kuukautta kieliopintojen alkamisesta, mies puhuu jo sujuvaa suomen kieltä.

"Ensin opit yhtä suomea, sitten menet ulos koulusta ja siellä puhutaan eri suomea, minun onkin mun", Jassey sanoo.

Suomen kielessä sanotaan bussi numero viisikymmentäkahdeksan, mutta kukaan ei oikeasti puhu niin.

"He joutuvat opiskelemaan numerot ja sitten kun he ovat oppineet ne, opiskellaankin numerot uudelleen", kertoo Nybäck.

"Hypätään viiskasiin tai otetaan kakskolmonen." Jassey ja Deka Abdillahi, 32, puistelevat päätään.

Opinnot näyttävät silti sujuvan. Näiden kurssilaisten kanssa voi puhua mistä tahansa, jos vain muistaa puhua mahdollisimman hitaasti.

"Suomalaiset puhuvat nopeasti, liian nopeasti", Rasuolzadhe huokaa.



Fakta
Kielen opiskelu maksaa tuhansia
- Vuoden 2014 aikana kieliopinnot aloitti pääkaupunkiseudulla yhteensä 4 056 maahanmuuttajaa.
- Yhden maahanmuuttajan kielikurssin hinta on keskimäärin noin 7 000 euroa.
- Uudellamaalla maahanmuuttajien kieliopintoihin kuluu noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
- 10 prosenttia maahanmuuttajista on oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita tai pakolaisia.
- 59 prosenttia maahanmuuttajista on kotoisin Euroopasta.