HS: Helsingin suurmoskeijan rahoitus hämmentää – rahaa tulossa jopa Bahrainista

Helsingin Sanomat: Helsingin suurmoskeijan rahoitus hämmentää – rahaa tulossa jopa Bahrainista 18.7.2015

Bahrainin kuningashuone maksaa Helsinkiin kaavaillun keskuksen suunnittelua

Helsinkiin kaavaillun suurmoskeijan rahoitus nostattaa hämmennystä. Ainakin alkuvaiheessa hanketta rahoittaa vahvasti Persianlahden saarivaltio Bahrain.

Hanketta on ajamassa muun muassa Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ja etenkin sen puheenjohtaja Ilari Rantakari sekä Suomen muslimiliitto ja Suomen musliminaiset. Tarkoitus on perustaa rakennustyötä ja toimintaa varten säätiö.

"Kun tonttivaraus on saatu, tarkoitus on järjestää kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu", Rantakari kertoo.

Hänen mukaansa kyse ei ole pelkästä moskeijasta, vaan sen yhteyteen tulevista palvelukeskuksesta ja konferenssikeskuksesta. Toiveissa on saada tontti Helsingin Kalasatamasta, hyvien metroyhteyksien varrelta.

"Muslimitaustainen väestö asuu itäisen Helsingin alueella", Rantakari perustelee.

Rantakari korostaa hankkeen taustalla olevaa "kulttuurien vuoropuhelun" ideaa, mutta hanke nostattaa myös vastustusta.

Kirkko ja kaupunki -lehti uutisoi kesäkuussa nimettömiin lähteisiin perustuen, että Bahrain saattaisi rahoittaa moskeijahanketta jopa sadalla miljoonalla eurolla. Rantakarin mukaan kyseessä on kuitenkin käynnistysvaiheen rahoitus.

Arabikevään 2011 melskeet ylsivät myös Bahrainiin. Bahrainin sunnimuslimeja edustava kuningashuone kukisti shiiaenemmistön kansannousun verisesti Saudi-Arabian tuella. Bahrainin mukaan kysymys oli taas Iranin provosoimasta, muutaman shiiojen ääriliikkeen liikehdinnästä.

Rantakari kertoo, että varsinaisen rakennusvaiheen rahoitus on tarkoitus kerätä "mahdollisimman monimuotoisesti" muualtakin kuin Bahrainista. Hänen mukaansa keskusteluja on jo käyty Persianlahden alueen maiden kanssa.

Toinen lähtökohta on keskuksen itsenäisyys.

"Keskuksesta ei saa tulla jonkin tietyn maan tai suuntauksen äänitorvi. Mutta miten siinä sitten loppupeleissä onnistutaan", hän pohtii.

Voisiko myös Iran rahoittaa hanketta?

"Se ei ole poissuljettu vaihtoehto, jos he haluavat olla mukana."

Suomen shiiojen Resalat-yhdyskunnan puheenjohtaja Paula Kemell kommentoi uutta keskusta varovasti. Yhdyskunnalla on oma kulttuurikeskus ja rukoushuone Mellunmäessä.

Voivatko shiiat rukoilla uudessa suurmoskeijassa?

"Riippuu siitä, miten ne ovet ovat meille avoimet."

Kemell painottaa, ettei missään muualla maailmassa ole yhtä suurta moskeijaa kaikille muslimeille.

"Meillä on täällä ennestään jo useita toimintansa vakiinnuttaneita vakaita moskeijoita, joilla jokaisella on kävijänsä ja joiden toiminta on viranomaisille tuttua. Miksi näiden moskeijoiden toimintaa ei haluta tukea?", Kemell ihmettelee.