Yle: Irakilaisperhe odottaa Suomesta turvapaikkaa – karkotuspäätös pimentää taivaan 18.7.2015
Irakilaiset ovat suurin Suomesta kansainvälistä suojelua hakeva ryhmä. Turvapaikanhakijoiden määrä on alkuvuoden aikana lähes tuplaantunut viime vuodesta. Tällä tavoin maailmanpolitiikkaa saapuu meidän kotiovellemme.
Suomesta turvapaikkaa hakevan irakilaisperheen vaikeudet alkoivat Bagdadissa vuonna 2011, kun yhdysvaltalaiset sotilaat alkoivat vetäytyä Irakista.
– Työskentelin rakennusalalla, ja olin tehnyt yhteistyötä amerikkalaisten kanssa, kertoo perheen isä Ameer. – Kun amerikkalaiset alkoivat vetäytyä, aloin saada tappouhkauksia. Tiettävästi uhkaukset tulivat shiataustaiselta asejoukkiolta.
Kun uhkaukset menivät niin pitkälle, että perheen taloa alettiin tulittaa oven eteen pysähtyneestä autosta, perhe päätti muuttaa Mosuliin. Perheen äiti on sieltä kotoisin.
Elettiin vuotta 2012, ja Mosulissa oli melko rauhallista.
Isis valtasi Mosulin ja alkoi kylvää kauhua kaupunkiin noin vuosi sitten. Elämä kävi kasvavan väkivallan keskellä mahdottomaksi. Perhe päätti lähteä pakoon, ja mahdollisimman kauaksi Irakista.
Monien vaiheiden jälkeen perhe päätyi ihmissalakuljettajien kyyditsemänä Ranskaan. Tuohon aikaan Ameer sai kuulla veljensä joutuneen Bagdadissa panttivangiksi, ja hän päätti lähteä kotiin auttamaan veljensä vapauttamisessa. Äiti ja lapset jatkoivat matkaansa Suomeen.
Kun Ameerin veli oli saatu vapaaksi lunnaita vastaan, Ameer lähti perheensä luokse Suomeen.
Dublinin sopimus erottaa perheenjäsenet
Äiti ja kolme lasta ovat olleet Suomessa vastaanottokeskuksessa viime syksystä lähtien. Isä puolestaan saapui Suomeen kesäkuussa.
Äiti ja lapset on päätetty karkottaa Ranskaan turvapaikkatutkintaan, koska he saapuivat ensimmäisenä sinne. Niinsanotun Dublinin sopimuksen mukaan turvapaikkahakemus tutkitaan siinä maassa, mihin pakolaiset ovat ensimmäisenä saapuneet.
Koska perheen isä tuli Suomeen myöhemmin, karkotuspäätös ei koske häntä. Hänen turvapaikka-anomuksensa tutkitaan Suomessa, ellei hän erityisesti halua lähteä perheen kanssa Ranskaan.
Muutama päivä sitten perhe sai siirron Helsingistä Kristiinankaupunkiin, mutta he ehtivät iloita Suomeen jäämisestä turhaan. Nimittäin kohta perään tuli tieto, että Helsingin hallinto-oikeus ei myönnä karkotuspäätökselle toimeenpanokieltoa.
Asia tutkitaan vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, ja perheen odotus jatkuu.
– Lapset ovat ehtineet yhdeksän kuukauden aikana sopeutua Suomeen. 12-vuotias vanhin tytär on oppinut puhumaan suomen kieltä melko hyvin, ja hänen 10-vuotias pikkusisarensa on päässyt elämänsä ensimmäistä kertaa terveysseurantaan.
Hänellä on hoitoa vaativa skolioosi, ja hän on lievästi kehitysvammainen. Irakissa häntä vaivasivat myös epileptiset kohtaukset, joita Suomessa ei ole ollut.
Perhe ei voi ymmärtää, miksi perheenjäsenet halutaan erottaa toisistaan.
Maailman pakolaistulva heijastuu Suomeen
Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan sinä aikana kun heidän lukumääräänsä on seurattu. YK:n mukaan pakolaisten määrä kasvoi viime vuonna lähes 10 miljoonalla, ja nyt heidän lukunsa on lähellä 60 miljoonaa.
Irakilaiset ovat suurin Suomeen pyrkivä pakolaisryhmä. Muita suuria ryhmiä ovat somalialaiset ja afganistanilaiset. Syyrian sisällissota ei ole tuonut meille erityisen suurta turvapaikanhakijoiden virtaa, vaikka jo yli 4 miljoonaa syyrialaista on paennut maastaan. Pelkästään Turkissa heitä on lähes kaksi miljoonaa.
Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Suomesta kansainvälistä suojelua oli hakenut kaikkiaan 2 642 ihmistä, kun koko viime vuoden aikana turvapaikanhakijoita oli 3 651. Kasvu on ollut erityisen suurta loppukeväästä ja alkukesästä.
Maahanmuuttoviraston johtaja Jorma Kuuluvainen arvelee, että turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna ainakin yli 4 000, mutta on mahdollista että hakijoita tulee jopa 8 000. – On selvä, että olemme siirtyneet uudelle tasolle.
Edelleen Suomeen hakeutuu hyvin vähän turvapaikanhakijoita. Viime vuonna vain 0,5 prosenttia koko EU:n turvapaikanhakijoista tuli Suomeen.
Jaana Kannisen radio-ohjelma aiheesta kuullaan lauantaina 18.7.2015 kello 12.10 Yle Radio Yhdessä ja kello 14.03 Radio Suomessa. Ohjelma on myös kuultavissa Yle Areenassa.
Ohjelma kuuluu sarjaan "Kun maailmanpolitiikka tuli kotiovelle". Sarja jatkuu 1.8. saakka.