Yle: Järjestö: Bahrain kiinnostunut rahoittamaan Helsingin suurmoskeijaa 14.7.2015
Yle: Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen: Helsinki toivottaa suurmoskeijan tervetulleeksi
Bahrainin kuningashuone on sitoutunut rakennushankkeen alkuvaiheen rahoitukseen, sanoo Ilari Rantakari, kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtaja.
Bahrainin kuningashuone on lupautunut rahoittamaan Helsinkiin suunnitellun suurmoskeijan käynnistämisvaiheen, kertoo Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtaja Ilari Rantakari.
– Käynnistämisvaihe tarkoittaa käytännössä hankkeen valmistelutyötä sekä kansainvälistä arkkitehtikipailua, joiden kulut yhteenlaskettuina jäisivät alle miljoonan, sanoo Ilari Rantakari.
Moskeijan rakentamiseen on haettu kansainvälistä rahoitusta, sillä kotimaisen rahoituksen saaminen hankkeelle on vaikeaa. Lopullinen rahoitus on tarkoitus kasata useista kansainvälisistä lähteistä, kuitenkin siten, että hankkeen hallinnoinnista vastaisi suomalainen, vielä perustamistaan odottava säätiö.
Suurmoskeija olisi toteutuessaan Rantakarin mukaan jättimäinen, useiden kymmenien, jopa yli sadan miljoonan euron kokoluokan hanke.
– Moskeijan yhteyteen kaavaillaan palvelu- ja konferenssikeskusta, jossa olisi muun muassa uimahalli, kuntosali, toimistotilaa, terveydenhoitajan vastaanotto sekä suuret tilat vaikkapa kansainvälisten kokousten pitämiseen, Rantakari kuvailee.
Kokonaispinta-ala voisi olla Rantakarin mukaan kymmenestä kahteenkymmeneen tuhanteen neliömetriä ja sopiva tontin koko puolesta hehtaarista hehtaariin.
Kyse olisi huomattavan kokoisesta maamerkistä Helsinkiin – esimerkiksi vielä suunnitteluasteella olevan Guggenheimin taidemuseon näyttelytilan pinta-ala on samaa suuruusluokkaa.
Vertailukohtana Guggenheim
Ilari Rantakari vertaa suurmoskeijahanketta muutoinkin Guggenheimiin. Molemmat olisivat kokoluokaltaan massiivisia rakennuksia, joiden halutaan edustavan niin sanottua vau-arkkitehtuuria ja joista toivotaan myös turistinähtävyyksiä.
– Tietenkin monitoimikeskuksen palvelut olisi suunnattu pääasiassa muslimeille, esimerkiksi uimahallissa voisi olla erilliset vuorot naisia ja lapsia varten. Mutta kokonaisuus olisi kuitenkin avoin kaikille, sanoo Ilari Rantakari.
Rakennushanke odottaa tällä hetkellä Helsingin kaupungin ratkaisua siitä, millaisen tontin kaupunki mahdollisesti osoittaa sille.
Tontin sijainnista on käyty keskusteluja muslimeja edustavien järjestöjen kanssa.
– Esillä keskusteluissa ovat olleet muun muassa Kalasatama, Hanasaari ja Keski-Pasila. Kalasatama olisi hyvä, koska suurin osa Helsingin muslimiväestöstä sijaitsee idässä. Hyvä liikenneyhteydet ovat ratkaisevat, Rantakari pohtii.
Rantakarin mukaan hankkeen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki osoittaa suurmoskeijalle tontin "yleishyödylliseen tarkoitukseen", ilman kuluja.
Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen lisäksi suurmoskeijaa ja sen taustalle perustettavaa säätiötä valmistelevat Suomen muslimiliitto sekä Suomen musliminaiset.
___________________________________
Yle: Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen: Helsinki toivottaa suurmoskeijan tervetulleeksi
Helsingin sivitystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan muslimiyhteisölle on esitelty useita tonttivaihtoehtoja Helsingistä. Varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi on nousemassa tontti Hanasaaren voimalaitoksen vierestä.
Helsingin sivitystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo, että kaupunki valmistelee tontin varaamista muslimiyhteisön tavoittelemalle moskeijalle Hanasaaresta.
Viljasen mukaan Hanasaari on noussut kaikkien osapuolten kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi useampien tarkasteltujen tonttien joukosta.
– Muslimiyhteisö kasvaa tällä hetkellä nopeasti ja minusta silloin on hyvin luonnollista ja luontevaa, että heillä on myöskin uskonnonharjoittamispaikkoja sekä omia kulttuurikeskuksia. Islamilainen kulttuuri jättää jalanjälkensä Helsinkiin ja siinä mielessä Helsinki on lähtenyt siitä, että me toivotetaan tämä moskeija tervetulleeksi, sanoo Viljanen.
Kulttuuri- ja uskontokeskuksen puheenjohtaja Ilari Rantakari kertoi tänään, että Bahrainin kuningaskunta on lupautunut rahoittamaan suurmoskeijan käynnistämisvaiheen. Rantakarin mukaan yksi moskeijan rakentamisen edellytyksistä on, että Helsinki osoittaisi moskeijalle tontin ilman kuluja.
Viljasen mukaan kaupunki voi osoittaa julkiseen käyttöön tulevan tontin ilmaiseksi tai hyvin edullisesti, mutta ei osallistu muuten uskonnollisten yhteisöjen rakennuskustannuksiin. Moskeijan yhteyteen tässä vaiheessa kaavaillut muuut toiminnot kuten majoituspalvelut voivat kaupallisen luonteensa vuoksi vaikuttaa paljonkin tontin hinnoitteluun, toteaa Viljanen.
Kaupunki haluaa ennen tontin varaamista muutenkin selvityksiä hankkeen rahoituksesta.
– Ennen kuin tehdään päätöstä tontin varauksesta, niin kaupungilla täytyy olla kuitenkin käsitys siitä, että minkälainen rahoitusrakenne tässä tulisi olemaan ja miten on suunniteltu pääasialliset rahoitustahot. Nämä ovat kysymyksiä, joihin olemme pyytäneet lisäselvityksiä, Viljanen toteaa.