HS: Suomen vankiloissa kymmeniä radikalisoituneita ääri-islamisteja – Vantaalla havaittu yhteydenpitoa terroriverkostoihin muurien ulkopuolelle

Helsingin Sanomat: Suomen vankiloissa kymmeniä radikalisoituneita ääri-islamisteja – Vantaalla havaittu yhteydenpitoa terroriverkostoihin muurien ulkopuolelle 27.1.2017

SUOMEN vankiloissa on havahduttu vankien ääri-islamilaiseen radikalisoitumiseen. Vankilaviranomaiset ovat löytäneet viime elokuussa alkaneen projektin aikana viitteitä siitä, että Suomessa tuomiotaan istuvien vankien joukossa on kymmeniä radikaalisti ajattelevia ja jyrkkää islamin tulkintaa kannattavia vankeja.



Yksin Vantaan vankilassa on havaittu useita radikaalia ideologiaa tunnustavia vankeja.

VANTAAN VANKILASSA alkunsa saaneesta projektista, jossa koulitaan vankiloissa työskenteleviä tunnistamaan ja torjumaan väkivaltaista ekstremismiä ja radikalisoitumista, kertoi ensimmäisenä Yle.

Vuoden pituisessa projektissa pyritään torjumaan kaikenlaista ääriliikehdintää – ei siis pelkästään radikalisoituneita ääri-islamisteja. Myös vaikkapa äärioikeistolaiset ja äärivasemmistolaiset vangit halutaan tunnistaa vankeusaikana entistä paremmin.

Projektin ideoinut Vantaan vankilan apulaisjohtaja Jaakko Jokinen kertoo, että esimerkiksi kantasuomalaiset uusnatsit on ääri-islamisteja helpompi tunnistaa, koska näiden ajattelutapa on viranomaisille entuudestaan tuttua.

Ääri-islamilainen ideologia levittäytyi vankiloihin vasta myöhemmin sen myötä, kun ulkomaalaistaustaisten vankien määrä on kasvanut. Viranomaiset ovat hyvin huolestuneita ilmiöstä, koska vankilassa radikalisoituminen tai jonkinlaiset muut kytkökset vankiloihin liittyvät moniin viime vuosina Euroopassa tehtyihin terrori-iskuihin.

”Koin, että Suomi ei voi olla yksittäinen saareke, jota tällainen toiminta [radikalisoituminen vankilassa] ei koske”, Jokinen sanoo.

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ylitarkastaja Ari Juuti arvioi vielä toissa vuonna HS:n haastattelussa, että Suomen vankiloissa tuskin tapahtuu radikalisoitumista, koska kaltereiden takana ei ollut ainuttakaan islamistiterrorismista tuomittua vankia. Tällaisia vankeja ei ole edelleenkään, joskin tutkintavankeudessa istuu kaksi veljestä, joiden epäillään osallistuneen terroristijärjestö Isisin tekemään joukkomurhaan Irakissa.

Radikalisoitumisen torjumisprojektin yhteydessä on kuitenkin jo havaittu, että monenlaista – pääasiassa ääri-islamistista – radikalisoitumista tapahtuu niin Vantaan vankilassa kuin muuallakin Suomessa.

”Näkemykseni on ehdottomasti se, että mikäli mahdollista, niin meidän pitää olla asian päällä eikä odottaa, että jotain pahaa tapahtuu. Se on sekä meidän etu että yhteiskunnan etu”, Jokinen kertoo.

Vankien keskuudesta on esimerkiksi tunnistettu johtohahmoja, jotka levittävät hyvin jyrkkää islamin tulkintaa muille. Vantaan vankilassa on Jokisen mukaan tehty myös havaintoja vankien yhteydenpidosta muurien ulkopuolisiin terroriverkostoihin.

”Vangithan pystyvät soittelemaan ulkopuolelle, mikäli heillä ei ole oikeuden asettamia soittorajoituksia. Vangeilla käy myös tapaajia, eli yhteyksiä on vankilan ulkopuolelle.”

Jokinen ei halua kertoa tarkemmin minkälaisista yhteydenotoista on ollut kyse, mutta kuvailee niitä kuitenkin huolestuttaviksi.

Vankila on luonnollisesti ilmoittanut havainnoistaan muille viranomaisille, jotka suorittavat vankilan ulkopuolista tiedustelua.

VANTAAN VANKILASSA on myös esiintynyt riemuitsemista silloin, kun muurien sisään on kantautunut tieto esimerkiksi Isis-terroristijärjestöön liitetyistä verilöylyistä Euroopassa.

”Tämä koskee kuitenkin vain hyvin pientä joukkoa meidän muslimivangeistamme”, Jokinen korostaa.

Jokisen arvion mukaan juhlimisesta ei myöskään voi tehdä päätelmiä siitä, onko kyse radikalisoitumisesta vai liittyykö käytökseen joitain muita motiiveja.

MITEN RADIKALISOITUMASSA olevan ja pahimmillaan jopa terrori-iskua mielessään hautovan vangin sitten voi tunnistaa? Projektin aikana ei Jokisen mukaan ole tullut esille mitään yhtä erityistä piirrettä, vaan jokainen radikalisoitumiseen taipuvainen vanki radikalisoituu tavallaan.

Kaikkia vankilaviranomaisten tähän mennessä tunnistamia ääriajattelua kannattavia vankeja yhdistää kuitenkin se, että jokainen heistä on mies.

Radikaalisti ajattelevat islamistit voivat Jokisen näkemyksen mukaan olla kotoisin mistä maasta tahansa. Joukossa on havaittu olevan myös islamiin kääntyneitä kantasuomalaisia.

Vantaan vankilan noin 250:stä vangista noin puolet on ulkomaalaistaustaisia. Edustettuna on viitisentoista eri kansallisuutta.

Vankilaviranomaiset eivät kerro, millä konkreettisilla keinoilla radikalisoitumiseen pyritään pääsemään kiinni.

”En halua avata millään tavalla toimintatapojamme. Tarkkailemme ja pyrimme tunnistamaan”, Jokinen tyytyy sanomaan.

PROJEKTISSA PYRITÄÄN paitsi tunnistamaan radikalisoituneita vankeja myös tekemään toimenpiteitä sen jälkeen. Radikalisoitumisen etenemistä voi estää ohjaamalla ”riskihenkilöitä” kuntouttavan toiminnan ja tukiverkostojen piiriin. Myös sitä, minkälaisia vankeja kannattaa pitää samassa vankilassa, tullaan pohtimaan projektin myötä uusiksi.

Vantaan vankilan projekti ulottuu myös muihin vankiloihin Suomessa, sillä Vantaan väki kiertää pitämässä koulutuksia. Projekti on saanut Jokisen mukaan hyvän vastaanoton.

Vankien radikalisoitumisen torjumisprojektin rahoitus päättyy ensi kesänä. Mahdollisesta jatkosta päättää Rikosseuraamuslaitos.

”Henkilökunta ja sidosryhmät ovat kokeneet tämän projektin erittäin tärkeäksi turvallisuuden kannalta”, Jokinen sanoo.

Useita tapauksia Euroopassa

VANKILAN muurien sisällä tapahtuva radikalisoituminen on ollut jo pitkään tunnistettu ongelma Euroopan suurimmissa maissa. Monien viime vuosina Euroopassa toteutettujen terrori-iskujen tekijöillä on ollut jonkinlaisia kytköksiä vankiloihin.

Esimerkiksi viime joulukuussa rekan päin väkijoukkoa Berliinissä ohjanneen, 12 ihmisen kuoleman aiheuttaneen ja myöhemmin Italian poliisin ampumaksi joutuneen terroristin perhe on kertonut julkisuudessa epäilevänsä miehen radikalisoituneen vankilassa.

Myös kahden kolmesta Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen Pariisissa tammikuussa 2015 iskeneistä terroristeista katsotaan radikalisoituneen telkien takana.

Britannian tunnetuimpia tapauksia on puolestaan pikkurikollinen Richard Reid, joka kääntyi vankilassa islamiin. Vankilasta pääsyn jälkeen hän meni Pakistaniin ja liittyi al-Qaidaan, kunnes joulukuussa 2001 yritti räjäyttää kengänpohjiin kätketyt räjähteet lennolla Pariisista Miamiin. Reid istuu nyt vankilassa Yhdysvalloissa.

Myös Vantaan vankilan radikalisoitumisen torjumisprojektin aikana on havaittu johtohahmoja, jotka pyrkivät levittämään omaa ääri-ideologiaansa muille vangeille. Radikalisoitumiseen ei kuitenkaan välttämättä tarvita karismaattisen fanaatikon ohjailua, vaan se voi tapahtua monien muidenkin myötävaikutteiden seurauksena.