Yle: Uusi apulaisvaltakunnansyyttäjä vihaa vihapuhetta – "Sakkorangaistusten taso mietityttää"

Yle: Uusi apulaisvaltakunnansyyttäjä vihaa vihapuhetta – "Sakkorangaistusten taso mietityttää" 22.1.2017

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen aikoo ottaa erityiseen tarkkailuun tuomioistuinten antamat rangaistukset niin sanotuista vihapuherikoksista.

Vihapuhe on vellonut Suomessa jo pitkään, mutta viime aikoina siitä on alettua puhua myös suomalaisissa tuomioistuimissa. Syytettyjen penkillä on nähty yllättävän usein poliitikkoja, enemmän tai vähemmän tunnettuja.

– Näitä tapauksia ei ole valtakunnallisesti vielä kovin paljoa. Mutta viime aikoina meillä on ollut useita tapauksia, jotka liittyvät poliitikkoihin, apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoo.

Toiviainen on toiminut vasta puoli vuotta apulaisvaltakunnansyyttäjänä, mutta hän on ehtinyt tehdä jo monta syyteharkintaa poliitikkojen harjoittamasta vihapuheesta. Ja tuomioitakin on tullut.

– Tuomiot ovat tulleet kansandustaja Teuvo Hakkaraiselle, kunnallispoliitikko Terhi Kiemungille ja Sebastian Tynkkyselle, joka myös toimii poliittisesti. Myös eräs poliittinen avustaja ja kunnallispoliitikkoja on tuomittu, apulaisvaltakunnansyyttäjä luettelee.

Viime viikkojen tuomiot 20–50 päiväsakkoa

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tammikuun alussa kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) 20 päiväsakkoon (1 160 euroa) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Oikeus katsoi, että Hakkaraisen Facebook-kirjoitus oli islaminuskoisia leimaava.

Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemunki sai joulukuussa sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hänet tuomittiin 30 päiväsakkoon (450 euroa) blogikirjoituksestaan, joka käräjäoikeuden mielestä panetteli ja solvasi islaminuskoa tunnustavaa ihmisryhmää.

Oululainen Sebastian Tynkkynen tuomittiin tällä viikolla 50 päiväsakkoon (300 euroa) Facebook-kirjoituksistaan, jotka olivat Oulun käräjäoikeuden mukaan panettelevia, solvaavia ja osin uhkaavia. Tynkkynen julkaisi kirjoituksensa viime heinäkuussa, jolloin hän toimi Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana.

"Tämä vaatii nyt tarkempaa pohdintaa"

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on seurannut tarkasti viimeaikaisia tuomioita ja aikoo seurata jatkossakin.

– Minua tällä hetkellä mietityttää sakkorangaistusten taso, mihin se on tällä hetkellä muotoutunut käräjäoikeudessa. Tämä vaatii nyt tarkempaa pohdintaa ja perusteluja, mutta tulen tähän kiinnittämään jatkossa entistä tiukempaa huomiota.

Jos havaitsette, että rangaistusten taso on liian alhainen, lähdettekö te syyttäjät vaatimaan kovempia rangaistuksia oikeudessa vihapuheesta?

– Kyllä se sitä tarkoittaa. Mutta myös tässä sakkokategoriassa syyttäjä voi lähteä esittämään tiettyä tasoa. Lopulta tietysti tuomioistuin päättää, Toiviainen sanoo.

Kuntavaalit tulossa – "On mahdollista, että joku vähän innostuu liikaa"

Tuore apulaisvaltakunnansyyttäjä vihaa vihapuhetta.

– Täytyy toivoa, ettei tämän tyyppinen poliittinen puhe, poliittinen retoriikka missään tapauksessa leviäisi. Tässähän tulee kuntavaalit tänä vuonna ja on tietysti mahdollista, että joku innostuu vähän liikaa.

Seurataanko valtakunnansyyttäjänvirastossa nyt tulevia kuntavaaleja ja kampanjointia erityisen tarkasti?

– Sanotaan näin, että jos me havaitsemme, että nämä rikosoikeudelliset rajat alkavat lähestyä tämän tyyppisessä toiminnassa, niin ilman muuta me siihen puutumme, ellei poliisi ole jo ryhtynyt toimiin, Toiviainen sanoo.

Sananvapausjuttujen syyteharkinta valtakunnansyyttäjänvirastossa

Silloin kun rangaistava vihapuhe on kirjoitettu esimerkiksi internetissä, syyteharkinnan voi tehdä lain mukaan vain valtakunnansyyttäjä. Käytännössä syyteharkinnan tekee apulaisvaltakunnansyyttäjä. Jos hän päättää nostaa syytteen, sitä ajaa joku paikallissyyttäjä apulaisvaltakunnansyyttäjän antamien ohjeiden mukaisesti.

Toiviainen perusti jonkin aikaa sitten valtakunnansyyttäjänvirastoon työpajan, jossa syyttäjät käyvät läpi syyteharkintaan tulevia juttuja.

– Me juristit kokoonnumme yhteen ja keskustelemme tästä ilmiöstä ja näistä rikoslain pykälistä. Olemme pohtineet yhdessä, missä raja tulisi olla, että syyte nostetaan. Tai milloin voimme hyväksyä esitutkinnan rajaamispäätöksen ja missä on ehkä syyttämättäjättämisen paikka.

Toiviainen on ollut virassaan vasta puolisen vuotta, mutta hänellä on jo selkeästi mielessään, mikä apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtävässä on kaikkein tärkeintä.

– Kyllä minä toivon, että omalta osaltani voin tukea Suomen syyttäjälaitosta ja syyttäjäkollegoita, jotta he jaksavat tehdä vaativaa työtään. Haluan vaikuttaa siihen, että toimintaedellytykset niin resurssien kuin osaamisen osalta olisivat parhaat mahdolliset. Ja tietysti minulle on tärkeää, että apulaisvaltakunnansyyttäjälle kuuluvat rikosjutut tulevat hyvin harkittua ja vietyä tehokkaasti läpi.