Ilta-Sanomat: Maahanmuuttovirasto ei muuta kriisimaiden turvapaikkalinjaa – esimerkiksi Bagdadiin voidaan palauttaa

Ilta-Sanomat: Maahanmuuttovirasto ei muuta kriisimaiden turvapaikkalinjaa – esimerkiksi Bagdadiin voidaan palauttaa 17.1.2017
Helsingin Sanomat: Lähes neljännes turvapaikkapäätöksistä kumoutui hallinto-oikeudessa

Maahanmuuttovirasto ei muuta linjaansa Afganistanista, Irakista ja Somaliasta saapuvien turvapaikanhakijoiden suhteen.

Virasto on päivittänyt maiden maatietoraportit, mutta ne eivät sen mielestä anna aihetta muuttaa nykyistä ratkaisukäytäntöä.

Maahanmuuttovirastoa on arvosteltu siitä, että se on palauttanut turvapaikanhakijoita muun muassa Irakiin, jonka turvallisuustilanne on monin paikoin huono.

Viraston mukaan esimerkiksi Bagdadin turvallisuustilanne on heikentynyt, mutta väkivalta ei yllä äärimmäisen korkealle tasolle. Tämän vuoksi se ei myönnä suojelua pelkästään kotipaikan olosuhteiden perusteella, vaan vaatii yhä suojelulle yksilöllisiä perusteita.

Myös KHO on todennut, että Bagdadiin voidaan palauttaa.

Maahanmuuttovirasto ei ole enää alkusyksyn jälkeen tehnyt käännytyspäätöksiä Mosuliin, jota Irakin hallitus liittolaisineen yrittää vallata äärijärjestö Isisiltä.

Sisäistä pakoa Bagdadiin ei sovelleta Isis-alueilta lähteneiden sunnien kohdalla. Sen sijaan muilta alueilta kotoisin olevien sunnien osalta sisäinen pako Bagdadiin on mahdollinen.

Lisäksi shiiojen voidaan edellyttää siirtyvän sisäisesti Bagdadiin ja Etelä-Irakiin.

________________________________

Helsingin Sanomat: Lähes neljännes turvapaikkapäätöksistä kumoutui hallinto-oikeudessa

HALLINTO-OIKEUS on kumonnut jonkin verran aiempaa enemmän Maahanmuuttoviraston tekemiä turvapaikkapäätöksiä, mutta viraston kiristynyt linja on pitkälti silti pitänyt.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi viime vuonna noin 23,7 prosenttia Maahanmuuttoviraston eli Migrin tekemistä päätöksistä. Edeltävänä vuonna luku oli 18 prosenttia.

Päätöksen kumoamisen syynä voi olla esimerkiksi olosuhteiden muutos, käsittelyn aikana tulleet uudet tiedot tai virheelliseksi todettu Maahanmuuttoviraston päätös. Yleisin syy oli uusi linjaus, eli oikeus kumosi viraston tekemän laintulkinnan tai maalinjauksen.

Maahanmuuttoviraston tekemän laintulkinta- ja menettelytapavirheen takia hallinto-oikeus kumosi 3,6 prosenttia päätöksistä. Aiemmin sama luku oli kaksi prosenttia. Migri kertoi hallinto-oikeuden tekemistä ratkaisuista tiistaina tiedotustilaisuudessa.

MAAHANMUUTTOVIRASTO seuraa päätöksissään oikeuskäytäntöä. Merkittävin linjapäätös oli hallinto-oikeuden marraskuussa tekemä ratkaisu, jonka mukaan Mosulin kaupungista kotoisin olevaa sunnimuslimia ei voinut käännyttää Bagdadiin.

Hallinto-oikeus katsoi, että kyseinen ihminen oli Bagdadissa vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi. Sunnalainen äärijärjestö Isis valtasi Mosulin vuonna 2014, ja sieltä kotoisin oleviin kohdistuu Bagdadissa paljon ennakkoluuloja.

Maahanmuuttoviraston mukaan se ei ole enää viime alkusyksyn jälkeen tehnyt käännytyspäätöksiä Mosuliin. Se ei enää sovella maan sisäistä pakoa Bagdadiin myöskään muilta Isisin alueilta kotoisin oleviin sunneihin.

MAAHANMUUTTOVIRASTON Irak-linjalle antavat osaltaan tukea korkeimman hallinto-oikeuden hiljattain tekemät ratkaisut.

KHO linjasi marraskuussa, että Bagdadin turvallisuustilanne on heikentynyt. Sen mukaan mielivaltaisen väkivallan aste kaupungissa ei kuitenkaan ole niin korkea, että kuka tahansa olisi henkilökohtaisessa ja vakavassa vaarassa. Niinpä suojelua ei myönnetä vain sen perusteella, että henkilö on kotoisin Bagdadista.

KHO:n mukaan sunnitaustaisten ihmisten ei myöskään voi katsoa olevan Bagdadissa vaarassa yksinomaan uskonnollisen identiteettinsä vuoksi.

Bagdadin asukkaista valtaosa on nykyään shiiamuslimeja, ja monet sunnit ovat vedonneet hakemuksissaan shiialaisten aseistautuneiden ryhmien uhkaan. KHO:n mukaan jokaisen sunnin ei silti voi katsoa olevan Bagdadissa vaarassa pelkästään uskontonsa vuoksi.

Toisessa julkaisemassaan päätöksessä KHO silti totesi, että Bagdadista kotoisin olevalle sunnimuslimille piti myöntää oleskelulupa tämän henkilökohtaisten olosuhteidensa nojalla.

Toisessa tapauksessa tuomioistuin taas katsoi, että Bagdadista kotoisin olevan shiiamuslimin voitiin edellyttää turvautuvan maan sisäiseen pakoon shiiaenemmistöiseen Etelä-Irakiin, minkä vuoksi hänet saattoi käännyttää Irakiin.

AFGANISTANIN osalta Helsingin hallinto-oikeus on katsonut Maahanmuuttoviraston tavoin, että Kabuliin voi palata ja sisäinen pako sinne on yleisesti ottaen mahdollista. Sen sijaan hallinto-oikeus katsoi toisin kuin Maahanmuuttovirasto, että osaan Afganistanin maakunnista ei voida käännyttää. Maahanmuuttovirasto on valittanut asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

KHO:n ratkaistavana on tällä hetkellä myös kysymys siitä, ovatko tietyn matkareitin vaaralliset olosuhteet peruste myöntää toissijaista suojelua silloin kun henkilön kotialueen olosuhteet eivät ole. Kyse on siis siitä, pitääkö ihmiselle myöntää suojelua siksi, että hän ei pysty palaamaan kotialueelleen turvallista reittiä.

Myös Etelä- ja Keski-Somalian osalta hallinto-oikeus on edellyttänyt, että Maahanmuuttovirasto selvittää tarkemmin yksittäisten hakijoiden paluumahdollisuuksia ja olosuhteita matkareitillä.

HALLINTO-OIKEUTEEN tehtiin viime vuonna yli 10 000 valitusta turvapaikkapäätöksissä. Niistä on ratkaistavana vielä tuhansia. Myös korkeimmalta hallinto-oikeudelta odotetaan tänä vuonna uusia oikeuskäytäntöä linjaavia päätöksiä, jotka saattavat muuttaa Migrin päätöskäytäntöjä.