Aamulehti: ”Hallitukselle ja Migrin johdolle en hattuani nosta” – Kaurismäki tyrmää pakolaispolitiikan

Aamulehti: ”Hallitukselle ja Migrin johdolle en hattuani nosta” – Kaurismäki tyrmää pakolaispolitiikan 28.1.2017
Helsingin Sanomat: Ohjaaja Aki Kaurismäki kertoo, mikä kaikki pakolaisia kyykyttävässä Suomessa on pielessä

Viime toukokuussa elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki antoi suomalaisille yllättävänkin hyvät pisteet turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Hänen mukaansa arvio pätee edelleen tavallisiin suomalaisiin. Suomen pakolaispolitiikkaa hän kuitenkin arvostelee.

– Hallitukselle ja Migrin johdolle sen käsikassarana en hattuani nosta, vaikka jostain sen löytäisin, Kaurismäki sanoo Lännen Medialle antamassaan harvinaisessa haastattelussa.

Kaurismäen mukaan näyttää siltä, että hallitus on antanut Maahanmuuttovirastolle selkeät tulostavoitteet.

– Kaikki niin sanotusti tutkitaan, mutta tietty prosentti lentää kullekin räätälöidystä syystä. Viime tammikuussa irakilaisista pakolaisista palautettiin nelisen prosenttia. Tällä hetkellä luku lähentelee kahdeksaakymmentä. Myös pakkopalautukset, vastoin kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, pantaisiin toimeen, jos Irakin valtio suostuisi. Afganistanilaisten tilanne on melko lailla sama. Syyrialaiset otetaan, lähinnä Aleppon katastrofin vuoksi, helpommin vastaan. Toistaiseksi.

Kaurismäen mielestä hallituksen suurin virhe on se, että perheenyhdistäminen on tehty lähes mahdottomaksi.

– Miten turvapaikanhakija, joka ei yleensä saa edes tehdä töitä, hankkii 3 500 euroa kuussa puhtaana käteen? Ja kuinka kukaan voi ”kotoutua”, jos häntä kalvaa jatkuva huoli läheisistään ja perheestään?

Aki Kaurismäen uusi elokuva Toivon tuolla puolen saa Suomen ensi-iltansa 3. helmikuuta. Siinä syyrialainen pakolainen ajautuu hiililaivan kyydissä Suomeen. Elokuvassa Sherwan Hajin näyttelemän pakolaisen ja Sakari Kuosmasen esittämän suomalaisen kauppamatkustajan tiet risteävät.

Elokuva on hyvin ajankohtainen, mutta Kaurismäen mukaan se ei ole sen poliittisempi kuin työttömyyttä käsitellyt Kauas pilvet karkaavat tai asunnottomuudesta kertonut Mies vailla menneisyyttä. – En silti kiellä, ettenkö yrittäisi saada mahdolliset katsojat elokuvan nähtyään ajattelemaan pakolaisia kaltaisinamme ihmisinä eikä mahdollisena uhkana hengellemme tai elintasollemme.

Kaurismäen edellinen elokuva Le Havre vuodelta 2011 oli Suomen Oscar-ehdokkaana. Sitä ennen Kaurismäki oli boikotoinut Oscar-gaalaa Yhdysvaltojen politiikan vuoksi.

Onko Donald Trumpin aikakaudella mitään mahdollisuuksia saada Kaurismäki-elokuvaa Suomen Oscar-ehdokkaaksi?

– Ei. Eikä hänen seuraajiensakaan, Kaurismäki vastaa.

Trumpin valinnasta Yhdysvaltojen presidentiksi Kaurismäki ei jaksa erityisemmin järkyttyä. Hänen mukaansa se on osa laajempaa jatkumoa.

– Kolmessa neljäsosassa maailman valtioista on joko idiootti tai diktaattori vallassa, usein molemmat.

Kaurismäen mielestä signaalit Euroopasta ovat vielä huolestuttavampia.

– Unkarin, Puolan ja jossain määrin myös yllättävästi Tanskan, Itävallan ja Hollannin kaltaisten valtioiden heilastelu äärioikeistolaisen populismin kanssa (tarkoittaen, että sitä kuunnellaan) on suurempi ongelma, koska se kertoo, että demokratia Euroopassa saattaa olla uhattuna. Samoin se hauras humanismin pintakuori, joka on vaivoin saatu rakennettua.

Kaurismäki lupailee vielä yhtä elokuvaa Le Havresta alkaneeseen ja uuden elokuvan jatkamaan pakolaistrilogiaan.

– Samalla tulisi täyteen 20 pitkää elokuvaa. Sitten sopinee lopetella. Mutta kuten entinen opettajani sanoi, ”lisä ei ole pahitteeksi kuin selkäsaunassa ja maantien jaossa”. En vieläkään ymmärrä, mitä hän tarkoitti.