Suomenmaa: Halonen tyrmistyi turva­pai­kan­ha­ki­joiden kohtelusta – "Luoja, tähänkö on tultu"

Suomenmaa: Halonen tyrmistyi turva­pai­kan­ha­ki­joiden kohtelusta – "Luoja, tähänkö on tultu" 18.1.2017

Suomen nykyinen turva­paik­ka­po­li­tiikka tyrmistyttää presidentti Tarja Halosta.

– Kun tänä aamuna kuuntelin taas, miten perusteltiin Suomen pako­lais­po­li­tiikkaa ja turva­paik­ka­oi­keuk­sien saamista, mietin että ”luoja, tähänkö on tultu”, presidentti puuskahti ajatuspaja e2:n humanismin ja politiikan suhteesta järjestämässä paneelissa.

Halonen kertoi valti­on­hal­lin­toon töihin päässeestä tuttavansa opis­ke­lui­käi­sestä tyttärestä, joka ei pystynyt toimimaan työssään annettujen määräysten mukaisesti.

– Sitten sanoin vain kotona syyl­lis­tä­mättä nuorta ihmistä, että tältäkö tämä tuntui 30-luvun Saksassa. Että ei pystynyt sitä itse tekemään, mutta ei voinut muuttaa järjestelmää.

Halonen sanoi ymmärtävänsä, että Suomi ei voi ottaa kaikkia mahdollisia tänne tulevia ihmisiä vastaan.

– Mutta sitten jää kuitenkin kysymään sitä, että onko tätä pakko toteuttaa täällä jo olevien ihmisten osalta, hän pohdiskeli.

Halosen mukaan politiikassa näyttäytyvät tänä päivänä myös pelko ja viha.

– Pelotellaan, että jos ei tehdä niin kuin minä sanon, niin käy huonosti. Ja sitten se viha tehdään vähän hieno­va­rai­semmin, sanotaan sillä tavalla että ”en minä nyt ole rasisti, mutta kyllä nyt kuitenkin on niin, että...”

Halosen sanoi itsekin saavansa vihapostia.

– Totta kai kun on vielä nainen, niin siinä uskonto, politiikka ja seksi yhtyvät vähemmän miel­lyt­tä­vällä tavalla, presidentti luonnehti.

Presidentti muistutti myös Yhdysvaltojen presi­den­tin­vaa­leihin viitaten, ettei äänestämisen pitäisi olla mikään tapa protestoida.

– Sen jälkeen kun olet protestoinut, sinun on elettävä sen kesto­hyö­dyk­keen kanssa ainakin seuraavat neljä vuotta. Et voi mennä sanomaan, että huono juttu, otankin toisenlaisen. Sukkahousuja ostettaessa se käy, mutta se ei käy äänes­tet­tä­essä, hän opasti.

Myös dosentti Mikko Majander Kalevi Sorsa -säätiöstä oli huolissaan maahanmuuttoa ympäröivästä ilmapiiristä.

– Mutta kyllä sen vuoden 2015 ison aallon yhteydessä oli myös valopilkku nähdä se, että Saksassa oli valtavia liikkeitä, joissa huma­nis­ti­selta pohjalta avattiin sydämet ja ovet ja toiminta ja vapaa­eh­toi­suus.

Majanderin mukaan myös Suomessa humanismi elää vahvana ja poten­ti­aa­li­sena voimana isoissa osissa yhteiskuntaa.

Pitkän linjan keskus­ta­lainen journalisti ja entinen puolu­e­sih­teeri Timo Laaninen valitteli some-maailman sivis­ty­mä­töntä keskus­te­lu­kult­tuuria, joka tuntuu levinneen perin­tei­seenkin mediaan.

– Onko järkevä poliittinen keskustelu ja kunnioittava vuoropuhelu enää mahdollista, Laaninen kyseli.

Laaninen sanoi, että keskustelussa kukoistavat nykyisin viha, vääri­nym­märrys, panettelu ja pahanilkisyys.

Hän kertoi huonoina päivinä olevansa taipuvainen ajattelemaan, että Napoleon oli oikeassa: politiikassa on vain kolme vipua joilla ihmiset saa liikkeelle. Ne ovat vetoaminen pelkoon, vihaan tai omaan etuun.

– Ja siitä meillä on paljon esimerkkejä. Niitä kun käytetään, niin saadaan politiikkaa, jota leimaavat pelon lietsonta, vihan lietsonta ja oma edun tavoittelu.

Laaninen myönsi kuitenkin, että parempiakin, politiikkaan uskon palauttavia päiviä pitää olla. Hän arveli, että sosiaalisen median kanssa voi olla meneillään vielä murrosvaihe, jonka jälkeen senkin kanssa opitaan elämään vielä ihmisiksi.

Panee­li­kes­kus­telu oli osa ajatuspaja e2:n seminaaria, joka järjestetiin maineikkaan suoma­lais­fi­lo­sofin Georg Henrik von Wrightin syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi.