Tampereen Hallilassa asuvalla Laila Roqialla on kolme lasta, kaksi tyttöä ja yksi poika. Roqia on afganistanilainen, ja lapsimäärä sopii keskiarvoon: Afganistanista Suomeen muuttaneet saavat keskimäärin 2,7 lasta.
Se on yhden lapsen verran enemmän kuin suomalaisnaisilla, jotka saavat keskimäärin 1,7 lasta.
Roqia sanoo, että kolme lasta on hänelle riittävästi. Lasten hoitaminen yksin on usein raskasta.
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset naiset saavat selvästi enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset. Eniten lapsia saavat Somaliasta muuttaneet, reilut neljä lasta naista kohti.
Erot syntyvyydessä näkyvät selvästi myös Pirkanmaalla. Tampereen yliopistollisen sairaalan synnytysosastolla maahanmuuttajataustaisia on hoidossa päivittäin.
– Jos seurataan, minkä nimisiä synnyttäjiä meillä on, voi olla päivä, että yhtään Virtasta, Lahtista tai Mäkistä ei ole, kuvaa tilannetta osastonhoitaja Taina Lampu.
Useampi kuin yksi lapsi kymmenestä syntyy maahanmuuttajataustaiselle äidille. Usein lapsiluku heijastelee lähtömaan syntyvyyslukuja, vaikka jääkin jonkin verran alemmaksi.
Esimerkiksi somaliassa asuvat naiset synnyttävät kotimaassaan tyypillisesti kuusi lasta ja Afganistanissa asuvat viisi.
Roqia varttui isossa perheessä. Lapsia oli kaikkiaan yhdeksän.
Luontevaa olla kotiäiti
Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi, että osalle maahanmuuttajanaisista kotiäidiksi ryhtyminen on ehkä ainoa varteenotettava elämänura.
– Jos kielitaito on heikko ja koulutusta vähän, kotiäidin rooli on luonteva. Silloin lapsiluku pakkaa tulla korkeaksi. Jos maahanmuuttajalla on koulutus ja työpaikkakin, hän todennäköisesti saa lapsia yhtä paljon tai vähän kuin suomalaiset.
Myös maahanmuuttajien toinen polvi hankkii lapsia saman verran kuin suomalaiset.
Roqia ei ole kotiäiti. Hän opiskelee parhaillaan parturikampaajaksi ja on mukana Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävätoiminnassa. 10- ja 14-vuotiaat tyttäret käyvät koulua ja 4-vuotias poika on hoidossa päiväkodissa.
Lapsi kuin lapsi
Syntyvyys Suomessa on laskenut monta vuotta peräkkäin. Ilman maahanmuuttajia luvut näyttäisivät vieläkin synkemmiltä.
Juuri ensimmäisen polven maahanmuuttajat kannattelevat Suomen syntyvyyttä edes joten kuten.
Roqian mukaan oli itsestään selvää, että hän saa lapsia.
– Rakastan heitä. Toivon, että lapsistani tulee hyviä ihmisiä, kuten kaikki vanhemmat.
Ruotsista Suomeen muuttaneet ovat oma tapauksensa. Hekin saavat enemmän lapsia kuin suomalaiset. Gisslerin mielestä ryhmä on mielenkiintoinen.
– Emme oikein tiedä, mikä siinä takana. Kouluttautuneet naiset joko eivät hanki ollenkaan lapsia tai hankkivat enemmän kuin kaksi lasta. Näyttää siltä, että ruotsista tulevat ovat niitä, jotka hankkivat keskimääräistä enemmän lapsia.
Onko mitään väliä sillä, syntyvätkö lapset suomalaisille vai ulkomaalaistaustaisille naisille?
– Ei, lapsi on aina lapsi. Puhdasta suomalaista ei edes ole. Jos aletaan katsoa geenejä, olemme aikamoinen sekoitus, Mika Gissler vastaa.
Tekstit
