HS: Kolmasosa kieltäisi terveydenhuollon paperittomilta – perussuomalaisista 70 prosenttia ei antaisi hoitoa

Helsingin Sanomat: Kolmasosa kieltäisi terveydenhuollon paperittomilta – perussuomalaisista 70 prosenttia ei antaisi hoitoa 25.1.2017

Yli puolet pääkaupunkiseudun asukkaista haluaisi antaa julkisen perusterveydenhuollon palvelut vähintään lapsille ja raskaana oleville paperittomille. Vihreiden ja perussuomalaisten kannattajilla on hoidosta suuria näkemyseroja.

ITÄISESSÄ Helsingissä sijaitsee paikka, jonne tullaan, kun hätä on suuri.

Neonvihreillä pöydillä lepää pahvilautasilla vapaaehtoisten lahjoittamia pullia. Seinillä on julisteita, joissa opetetaan kuvasarjan avulla laittamaan kondomi paikalleen sekä ottamaan se käytön jälkeen oikeaoppisesti pois.

Täällä, Global Clinicin tiloissa, seisoo vatsakipujen ja masennuksen takia myös Syyriasta Suomeen turvapaikan perässä tullut Maher. Kolmevuotiaan lapsen isä ja raskaana olevan naisen puoliso sai kielteisen turvapaikkapäätöksen marraskuussa. Sama kohtalo odotti myös hänen vaimonsa siskoa Marlaa.

”Olemme masentuneita, emme halua takaisin Syyriaan. Siellä on sota”, Marla sanoo.

Syyriaan perhettä ei ole Suomikaan lähettämässä. Suomen viranomaisten mielestä perheen pitäisi palata Saksaan, jonka kautta he ovat Syyriasta Suomeen tulleet.

Saksaan perhe ei ole kuitenkaan palaamassa. Edessä on elämä poliisia pakoilevina paperittomina. Se tarkoittaa, ettei Maherille tai Marlalle tarvitse lain mukaan antaa esimerkiksi terveyskeskuspalveluiden kaltaista perusterveydenhuoltoa.

KOLMASOSA pääkaupunkiseudun asukkaista on sitä mieltä, ettei hoitoa pitäisi antaa jatkossakaan.

HS:n tuoreen mielipidemittauksen mukaan kolmasosa vastaajista kieltäisi perusterveydenhuollon myös laittomasti maassa olevilta lapsilta ja raskaana olevilta naisilta. Toisaalta 57 prosenttia vastaajista antaisi perusterveydenhuollon palvelut lapsille sekä raskaana oleville naisille ja 28 prosenttia kaikille paperittomille.

Paperittomien terveydenhuoltoon liittyvä vastustus on suurinta perussuomalaisten kannattajissa ja vantaalaisten vastaajien parissa. Perussuomalaisten kannattajista 73 prosenttia on sitä mieltä, ettei paperittomille pitäisi antaa perusterveydenhuoltoa. Vantaalaisista vastaajista näin ajattelee 38 prosenttia.

”Tämä kertoo siitä, että kansalaiset katsovat, että ensin pitää turvata oman maan kansalaisten riittävä terveydenhuolto”, sanoo Vantaan perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Pietari Jääskeläinen.

”Uskon, että tähän vaikuttaa kuntien vauraustaso. Vantaalla on paljon pienituloisia ihmisiä, jotka käyttävät kunnallisia palveluja. He pelkäävät, että heidän oma terveydenhuoltonsa vaarantuisi entisestään, jos palveluita tarjottaisiin myös paperittomille.”

Muun muassa paperittomille ihmisille terveydenhuoltoa tarjoavan Global Clinicin tiloissa hoitoa odottavilla on mielipide Vantaan terveydenhuollosta.

”Tikkurila, se on paska paikka”, tuhahtaa Suomessa kahdeksan vuotta asunut Vieux Kouyate. Hän saapui Suomeen Guineasta pakolaisena. Nyt hänellä on Suomen passi sekä työpaikka siivoajana.

Kouyate istuu vaimonsa kanssa Global Clinicin tiloissa siksi, ettei hänen kolmannella kuulla raskaana oleva vaimonsa pääse Vantaalla neuvolaan. Syynä on, että vaimo vasta odottaa oleskelulupaa Suomeen.

”Tämä on kaikkien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastaista”, sanoo Global Cliniciin tulevien ihmisten asioita hoitava, Paperittomat-hankkeen lakimies Heli Aali. ”Ei myöskään ole mitään järkeä, että he eivät tarjoa perusterveydenhoitoa henkilöille, jotka saavat lähes varmasti oleskeluluvan Suomesta.”

PAPERITTOMIEN terveydenhuollon voisi ennustaa nousevan taas pian kuumaksi poliittiseksi kysymykseksi. Suomeen saapui syksyllä 2015 lyhyessä ajassa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

Heistä noin 12 000 on saanut Maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen. Heistä osa jää Suomeen luvatta. Muun muassa sisäministeri Paula Risikko (kok) on sanonut pitävänsä tällaisia paperittomia turvallisuusuhkana.

”Olen tosi huolissani, jos meillä lisääntyy laittomasti maassa olevien määrä. Olen erittäin huolissani, koska tiedän, mitä siitä voi seurata”, Risikko sanoi HS:n haastattelussa 14.tammikuuta.

”Kun keskustelen poliisien kanssa, siellä tulee se elämän toinen puoli, mitä laittomasti maassa olo tarkoittaa esimerkiksi rikollisuuden kannalta. Laittomasti maassa oleminen on turvallisuusuhka.”

Global Clinicin lääkäreitä Risikon puheet turvallisuusuhasta ärsyttävät.

”Terveydenhuolto on jokaisen ihmisoikeus ja paperittomuus on surkeista vaihtoehdoista tehty valinta. En näe heissä ensisijaisesti turvallisuusuhkaa”, sanoo lääkäri Moona Merikallio.

”Mutta lääkärinä en tee maahanmuuttopolitiikkaa vaan hoidan sairaita ihmisiä.”

YKSI ongelma paperittomista puhuttaessa on se, ettei kukaan tiedä, kuinka monta heitä todellisuudessa on. Arviot ovat aiempina vuosina pyörineet arvioijasta riippuen 1 000–5 000 ihmisen välillä.

”Tarkkaa määrää on mahdotonta arvioida, koska eivät he ole missään rekistereissä tai tilastoissa”, sanoo hallitusneuvos Anne Koskela sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Nykyisin Suomi tarjoaa paperittomille kiireellisen terveydenhuollon palvelut. Koskela sanoo, että terveyspalveluja käyttävien paperittomien määrää on vaikea arvioida, sillä heitä ei kirjata järjestelmiin erikseen paperittomiksi.

”On katsottu, että sellaisen henkilörekisterin pitäminen olisi etnisesti syrjivää.”

Koskela ei osaa arvioida, kuinka sairaita ihmisiä piilottelee tällä hetkellä poliisilta.

”Esimerkiksi viime talvena turvapaikanhakijoina tulleet olivat pääsääntöisesti terveitä nuoria miehiä, mutta kyllä sinne joukkoon mahtuu kaikenlaisia. Nämä ihmiset hakeutuvat, ja oikeastaan heidän kuuluukin hakeutua, hoitoon vasta silloin, kun on ihan pakko”, hän sanoo.

GLOBAL Clinicillä paperittomia hoitavat lääkärit sanovat, että suurin osa heidän potilaistaan voi olosuhteet huomioiden suhteellisen hyvin. Hampaat on monilla huonossa kunnossa, mutta esimerkiksi vakavaa masennusta esiintyy vain harvoilla.

”Masennuksen takia tänne tullaan yllättävän harvoin. En tiedä jaksaisinko itse edes nousta sängystä, jos olisin samassa tilanteessa”, sanoo lääkäri Kirmo Wartiovaara.

”Mutta jos elämäntilanne on vaikea, niin se oireilee usein myös muualla kehossa. Se rikkoo ihmisen, jos joutuu jatkuvasti pelkäämään itsensä ja perheensä puolesta.”

Osa kunnista, kuten Helsinki ja Espoo, tarjoavat perusterveydenhuollon palveluita kaikista haavoittuvimmille ihmisryhmille eli lapsille ja raskaana oleville naisille.

Tämä ei ole aiheuttanut kunnille kovin suurta kävijäryntäystä. Esimerkiksi Helsingissä oli vuonna 2015 kahdeksassa neuvolassa asiakkaana yhteensä 12 paperitonta äitiä, joilla oli kaikkiaan 23 neuvolakäyntiä terveydenhoitajan luona. Paperittomia lapsia asiakkaana oli 11. Heillä oli yhteensä 27 käyntiä ja näistä kolme lääkärin vastaanotolla.

Lakia oltiin kokoomuksen ja Sdp:n johtaman hallituksen johdolla viemässä Helsingin ja Espoon suuntaan myös muualla maassa. Tarkoituksena oli, että paperittomat lapset ja naiset olisivat saaneet samat terveyspalvelut kuin suomalaisetkin. Lakihanke raukesi kevättalvella 2015, kun silloinen kansanedustaja Kari Rajamäki (sd) laittoi sen pöydälle.

Lue HS:n toimittajan Pekka Mykkäsen kommentti Rajamäen teosta.

”Tällä hetkellä meillä ei ole mitään lainuudistushanketta vireillä”, STM:n Koskela sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Taneli Puumalaisen mielestä lakiuudistukselle olisi tarvetta.

”Paperittomilla lapsilla on lain mukaan oikeus peruskouluun, miksi ei myös kouluterveydenhuoltoon? Rokotusten antaminen suojaisi myös muuta väestöä. Kannattaa myös huomioida, että moni sairaus on halvempaa hoitaa alkuvaiheessa, eikä jäädä odottamaan sen pahenemista hengenvaaralliseksi ja kalliiksi”, Puumalainen sanoo.

Samaa mieltä on myös kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Emma Kari (vihr). Vihreiden kannattajista kahdeksan kymmenestä antaisi julkisen terveydenhuollon vähintään lapsille ja raskaana oleville.

”Sivistysvaltiossa ei voi olla mitään syytä sille, ettei esimerkiksi lapsi pääse lääkäriin. Lapsi ei ole koskaan syyllinen omaan asemaansa”, Kari aloittaa.

”Helsingissäkin aiheesta maalattiin uhkakuvia ja muistan, että eräs perussuomalainen valtuutettu väitti, että nyt kokonaiset itäeurooppalaiset maat ulkoistavat terveydenhuoltonsa Helsingille. Näin ei käynyt. Enemmänkin ongelmana on saada ihmiset uskomaan, että täällä lääkäriin voi luottaa. Ihmisten kynnys hakeutua lääkäriin on yhä todella korkea.”