Yle: Kansanedustajat erimielisiä: Mitä tehdä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, jotka jäävät laittomasti maahan?

Yle: Kansanedustajat erimielisiä: Mitä tehdä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, jotka jäävät laittomasti maahan? 17.1.2017

Ykkösaamussa keskustelleet kansanedustajat ovat erimielisiä siitä miten laittomasti maahan jääviin turvapaikanhakijoihin tulisi suhtautua. Vasemmistoliitto harkitsisi väliaikaista oleskelulupaa.

Hallitus ja useat kunnat valmistautuvat hätämajoituksen järjestämiseen turvapaikanhakijoille, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta eivät lähde maasta. Tälläisten laittomasti maassa oleskelevien ihmisten määrän odotetaan kasvavan kun hallinto-oikeuksista tulee talven ja kevään mittaan yhä enemmän lainvoimaisia käännytyspäätöksiä.

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskustelleiden kansanedustajien näkemykset laittomasti maassa oleskelevien kohtelusta vaihtelivat.

Niikko: Laittomat palautuskeskuksiin

Perussuomalaisten Mika Niikon mielestä laittomasti maahan jäävistä on syytä olla huolissaan, koska he voivat ajautua rikosten tekoon.

Niikko perustaisi palautuskeskuksia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, kuten hallituspuolueiden laatimassa turvapaikkaohjelmassa syksyllä 2015 sovittiin.

– Toimenpideohjelmassa on selkeästi sanottu että kielteisen päätöksen saaneille perustetaan palautuskeskuksia, että he eivät voi vapaasti kulkea. On aivan käsittämätöntä että tässä maassa pystytään edelleen olemaan veronmaksajien rahoilla, vaikka ollaan laittomasti maassa. Kyllä hallituksen tulee tässä tiukentaa linjaansa ja noudattaa yhdessä laadittua ohjelmaa, vaati Niikko.

– Heidät pitää laittaa säilöön ja lukkojen taakse, varsinkin ne henkilöt jotka ovat vaarallisia. Silloin he varmasti haluavat lähteä pois. Ei tämä ole uutta politiikkaa, näin on toimittu aikaisemminkin.

Andersson: Väliaikainen oleskelulupa harkintaan

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti että laittomasti maahan jäämisen taustalla voi olla erilaisia syitä. Osa kokee ettei voi tai uskalla palata, koska henki voi kotimaassa olla vaarassa. Andersson ottaisi uuteen tarkasteluun vuonna 2015 poistetun tilapäisen oleskeluluvan.

– Pitää muistaa että on myös valtioita, jotka eivät suostu ottamaan vastaan pakkopalautettavia. Tällöin henkilö jää ikään kuin välitilaan täällä Suomessa. Jos hän pystyisi jollain tavalla virallistamaan oleskelunsa, hän ei toivon mukaan ajautuisi rikollisuuteen tai joutuisi työskentelemään pimeästi, pohti Andersson Ykkösaamussa.

Niikko ja kokoomuksen Ben Zyskowicz torjuvat ajatuksen väliaikaisesta oleskeluluvasta. Zyskowiczin mukaan se vie pohjan turvapaikkajärjestelmältä, jonka tarkoituksena on antaa turvaa kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville.

– Jos henkilö saa kielteisen päätöksen, niin se kertoo että hän ei ole suojelun tarpeessa. Meidän tulee auttaa niitä, joita vainotaan ja jotka ovat suojelun tarpeessa, ei niitä jotka hakevat täältä parempaa elämää. Siihen on eri reitit.

Zyskowicz: Ketään ei jätetä pakkaseen palelemaan

Hallituksen maahanmuuton ministerityöryhmä linjasi viime kuussa, että laittomasti maahan jääville turvataan hätämajoitus, johon sisältyy välttämätön hoiva ja akuutti apu. Toimeentulotukea heille ei makseta, muistutti Zyskowicz.

– Koska olemme sivistysvaltio, pidämme ihmisistä huolta niin ettei kukaan jää pakkaseen palelemaan, eikä kärsi ravinnon puutteesta.

– Hallitus on kuitenkin selkeästi linjannut että näiden ihmisten kohdalla ensisijainen tavoite on tukea heidän vapaaehtoista palaamistaan kotimaahansa, ja heille annetaan vain välttämättömin hätäapu. Me pidämme heistä huolta vähimmäistasolla, mutta me emme sulje heitä mihinkään palautuskeskuksiin tai vankiloihin.

Li Anderssonin mukaan tilapäinen oleskelulupa olisi käytännöllinen ratkaisu tilanteessa, jossa maassa on iso joukko ihmisiä jotka eivät ole vastaanottojärjestelmän piirissä, eivätkä esimerkiksi voi tehdä töitä laillisesti.

– Nyt heitä siirretään vastaanottojärjestelmän ulkopuolelle, kuitenkin niin että heillä on oikeus kunnan antamaan hätäapuun. Eli sellaisesta tilanteesta emme pääse, etteikö suomalainen yhteiskunta tavalla tai toisella ole vastuussa näiden ihmisten toimeentulosta, sivistysvaltiossa kun elämme, muistutti Andersson.