HS: Suomi heittää paperittomat ulos vastaanottokeskuksista – ”Siitä seuraa rikollisuutta, pahoinvointia ja radikalisoitumista”

Helsingin Sanomat: Suomi heittää paperittomat ulos vastaanottokeskuksista – ”Siitä seuraa rikollisuutta, pahoinvointia ja radikalisoitumista” 11.1.2017

HÄDÄSSÄ olevien auttamiseen keskittynyt Helsingin Diakonissalaitos on erittäin huolissaan siitä, miten Suomi aikoo kohdella lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maahantulijoita.



Suomeen on syntymässä uudenlainen hätämajoituksen rakenne, jonka kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa, sanoo turvapaikanhakijoiden palveluista vastaava Marja Pentikäinen Diakonissalaitokselta.

Suomi ohjaa kielteisen päätöksen saaneita vapaaehtoiseen paluuseen, mutta monet eivät halua palata kotimaihinsa. Pakkopalautukset eivät ole toistaiseksi mahdollisia.

Kielteisen päätöksen saaneet joutuvat poistumaan vastaanottokeskuksista, eikä heillä ole enää oikeutta oleskella Suomessa. Heitä kutsutaan tässä vaiheessa myös paperittomiksi.

SUOMI loi ulkomaita myöten ihaillun Tornion järjestelykeskuksen ja sai vastaanottokeskukset nopeasti pystyyn syksyllä 2015, mutta maahanmuuton tämänhetkinen vaihe ei Marja Pentikäisen mielestä näytä sujuvan yhtä mallikkaasti.

”Me luomme tänne Eurooppaan nyt uudenlaisen liikkuvan väestön. Me sivistyneet valtiot laitamme heidät kiertämään. Monet eivät voi palata kotimaahansa, koska taustalla on oikea uhka ja pelko”, sanoo Pentikäinen.

Pentikäisen mukaan Suomi osallistuu tieten tahtoen siihen, että maahanmuuttajien keskuuteen syntyy uusi, alempi ihmisryhmä.

”Siitä seuraa kaikkea ikävää, mitä vain voi seurata: rikollisuutta, pahoinvointia ja radikalisoitumista”, sanoo pakolaistyössä 1980-luvulta asti mukana ollut Pentikäinen.

Pentikäisen mukaan kyse on myös kustannusten pallottelusta. Maahanmuuttovirasto säästää, kun se pääsee sulkemaan vastaanottokeskuksia. Jälkihoito siirtyy kuntien vastuulle. Ne haluavat valtion rahoittavan kokonaan kustannukset, joita kunnille syntyvät paperittomista.

”Kukaan ei ota kokonaisvastuuta. Meidän pitäisi päästä kiireesti saman pöydän ääreen, ja toivoisin, että Suomi hoitaisi tämänkin vaiheen esimerkillisesti”, Pentikäinen sanoo.

Hallituksessa erityisesti perussuomalaiset ovat olleet tyytyväisiä turvapaikkapolitiikan uuteen tiukkaan linjaan.

Ruohonjuuritason toimijoiden mukaan linja on todellisessa testissä vasta nyt, sillä Suomessa ei ole aiemmin ollut suuria määriä ihmisiä, jotka on määritelty laittomasti maassa oleviksi. Suomi antoi heinäkuuhun 2015 asti tilapäisiä oleskelulupia niille, joita viranomaiset eivät pystyneet palauttamaan kotimaahansa.

KUKAAN ei tiedä, miten moni 12 000:sta kielteisen päätöksen saavasta lähtee Suomesta lopulta omin päin eikä käytä Suomen tarjoamaa vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta.

Vastaanottojärjestelmästä katosi vuoden 2016 aikana yli 3 800 turvapaikanhakijaa kesken turvapaikkaprosessin eli ennen päätöstä oleskeluluvasta. Viranomaisten käsityksen mukaan he ovat valtaosin lähteneet Suomesta.

Sisäministeriön tietojen mukaan Saksassa on lähes tuhat niin sanottua Dublin-tapausta eli Saksaan tulleita turvapaikanhakijoita, jotka ovat jo kertaalleen rekisteröityneet Suomessa. Saksa voi periaatteessa palauttaa heidät Suomeen.

Helsingin kaupungilla on käsitys, että osa vastaanottokeskuksista poistuneista on hakeutunut oman etnisen ryhmänsä pariin lähinnä pääkaupunkiseudulle.

”He ovat saaneet apua ystäviltään ja sosiaaliselta verkostoltaan. He, joilla ei tällaista verkostoa ole, ovat todella huonossa asemassa”, sanoo Helsingin sosiaalikriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin.

HELSINGISSÄ Diakonissalaitos, seurakunnat ja Suomen Punainen Risti ovat valmistautuneet kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden määrän kasvamiseen kevättä kohti. Tarkoituksena on järjestää heille pysyvämpää hätämajoitusta.

Diakonissalaitos on käynnistänyt Suojattomat-hankkeen, jossa työntekijät jalkautuvat talven aikana etsimään lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja muita paperittomina Suomessa oleskelevia.

Helsingin Diakonissalaitoksella on vastaavaa kokemusta Suomessa oleskelevien Euroopan romanien auttamisesta. Diakonissalaitos tarjoaa heille hätämajoitusta, jossa voi olla yhden yön kerrallaan, sekä päiväkeskuksen, jossa voi esimerkiksi pestä pyykkiä. Myös lääkäripalvelut ovat Global Clinicin kautta EU-alueelta tulleiden romanien käytettävissä.

Kielteisen oleskelulupapäätöksen saanut turvapaikanhakija ei saa tehdä Suomessa töitä eikä ole oikeutettu yhteiskunnan palveluihin akuutteja sairaustapauksia lukuun ottamatta.

Pentikäisen mukaan pitää ymmärtää, että monet kielteisen päätöksen saaneet ovat aivan eri asemassa kuin romanit. Moni on ollut Suomessa yli vuoden, ja tavaraakin on jo kertynyt. Heitä tulee olemaan enemmän kuin romaneja.

”Eivät he mahdu tämänhetkiseen hätämajoitukseen, eikä yksi yö kerrallaan ole mikään ratkaisu.”

”Suomi on karu maa paperittomalle”

KUN turvapaikanhakija saa lainvoimaisen kielteisen oleskelulupapäätöksen hallinto-oikeudesta, hän voi asua vastaanottokeskuksessa vielä 30 päivän ajan.

Luona oy:n Otaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Marika Salovaara kertoo, että samalla asukas saa ajan sosiaaliohjaajalle, jonka kanssa hän voi keskustella avustetusta vapaaehtoisesta paluusta kotimaahansa.

Vastaanottokeskuksen johtaja voi pidentää asumisajan 90 päivään, jos siihen on hakijaan liittyviä henkilökohtaisia perusteita, esimerkiksi vakava sairaus. Samoin vastaanottokeskuksessa voi asua vielä 90 päivää, jos päätyy jättämään hakemuksen vapaaehtoisesta paluusta.

Jos poikkeuksia ei ole tehty ja 30 päivää on kulunut, vastaanottokeskuksesta on poistuttava.

OTANIEMESSÄ on asunut noin 330 turvapaikanhakijaa. Joulukuussa 2016 heistä 220 oli saanut Maahanmuuttovirastosta kielteisen päätöksen, ja niistä lainvoimaisiksi vuoden 2016 loppuun mennessä oli ehtinyt kymmenen päätöstä. Näistä kymmenestä yksi hakee vapaaehtoista paluuta ja kolme on saanut valitusluvan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuusi henkilöä on lähtenyt Otaniemestä omatoimisesti ennen määräajan päättymistä.

Salovaaran käsityksen mukaan moni on suunnannut Saksaan ja Ranskaan. ”Suomi on karu maa paperittomalle.”

”Inhimillisesti ajatellen on kamala tilanne, kun lähdet etkä tiedä, mihin mennä. Jos joku kieltäytyisi lähtemästä niin, että jouduttaisiin fyysisesti siirtämään, kyllä ainakin itse haluaisin ensin keskustella hänen kanssaan”, Salovaara sanoo.

Hänen mukaansa Otaniemestä ei ole jouduttu poistamaan asukkaita voimatoimin. Viime kädessä keskus voi pyytää apua poliisilta.

Otaniemen vastaanottokeskuksen toiminta loppuu tammikuun loppuun mennessä, koska Maahanmuuttovirasto supistaa toimintaa. Asukkaat, joiden turvapaikkaprosessi on kesken, siirretään muihin keskuksiin.

Fakta
Tuhansia kielteisiä päätöksiä

- Suomeen tuli syksyllä 2015 lyhyessä ajassa yli 30 000 turvapaikanhakijaa pääosin Irakista, Syyriasta ja Afganistanista.

- Heistä osa on poistunut Suomesta. Osa saa oleskeluluvan ja voi jäädä Suomeen, mutta noin 12 000 on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen Maahanmuuttovirastosta.

- Kielteisen päätöksen saaneista useimmat ovat valittaneet päätöksestä. Jos päätös ei muutu vaan siitä tulee lainvoimainen, turvapaikanhakijan on poistuttava maasta ja hänen vastaanottopalvelunsa eli majoitus ja vastaanottoraha loppuvat.

- Syys–marraskuussa 113 henkilöä joutui kielteisen päätöksen perusteella poistumaan vastaanottokeskuksista. Hallinto-oikeudessa on yhä vireillä tuhansia valituksia.