Esa Aallas: Vihapuhe ei kieltämällä lopu

Yle, eurooppalaisia puheenvuoroja: Esa Aallas: Vihapuhe ei kieltämällä lopu 26.5.2012

Vihapuhe puhuttaa - meillä ja muualla. Vuoden 2011 eduskuntavaalikilvassa vihapuhe nousi merkittäväksi keskustelunaiheeksi. On nostettu sekä syytteitä että tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Englantilaisella rotututkijalla Kenan Malikilla on aiheesta pohdittuja näkemyksiä.

Valtakunnansyyttäjän vihapuhetyöryhmä pohtii luonnoksessaan, miten verkkoon vihapuhetta kirjoittanutta tai sitä ylläpitävää voidaan rangaista. Etnisten suhteiden neuvottelukuntamme perää vastuullista keskustelua maahanmuutosta haastaen suomalaiset seisomaan sanojensa takana ja osallistumaan verkkokeskusteluihin omalla nimellään.

Aiheeseen perehtynyt englantilainen tutkija ja kirjailija Kenan Malik pitää vihapuhetta hyvin kiistanalaisena käsitteenä puheenvuorossaan `Miksi vihapuhetta ei pidä kieltää´. (Why hate speech should not be banned).

Hänen haastatteluunsa perustuva artikkeli sisältyy Cambridgen yliopiston äskettäin julkaisemaan, Michael Herzin ja Peter Molnarin vihapuheen merkitystä, sisältöä ja vastauksia tietokirjaan ( The content and context of hate speech.) Kannen kuvassa kannettavissa julisteissa lukee: Jumala vihaa juutalaisia, Rabbit raiskaavat lapsia, Kaasua arabeille.

Malikin mielestä vihapuhe on hankalasti määriteltävä käsite.

"Britannia kieltää loukkaavan ja uhkaavan puheen.Tanska ja Kanada puolestaan alistavan, halventavan ja häpäisevän puheen. Intia ja Israel kieltävät sekä uskonnollisia tunteita loukkaavat että rotua tai uskontoa loukkaavat puheet. Hollannissa on rangaistavaa loukata harkitusti erityistä ryhmää. Saksa kieltää vaarantavan, tietoisen pahansuopaisesti ryhmää leimaavan puheen.

Käytäntö on kirjava. Vihapuheen rajoituksilla ei niinkään määritellä sitä mikä on kiihottamista tai uhkaamista vaan vahvistetaan sosiaalista sääntelyä. Laeilla säädetään laittomiksi moraalittomiksi epämiellyttävät tai sietämättömät ajatukset ja väitteet. Ilman että niitä vaivaudutaan poliittisesti kiistämään. Pidän tätä vaarallisena tienä."

Intiassa 1960 syntynyt Malik saapui toisen polven aasialaisena siirtolaisena Britanniaan. Hän opiskeli 80-luvulla neurobiologiaa ja tieteenhistoriaa sekä toimi Ranskan vallankumouksen valistusarvoja kannattavissa radikaaliryhmissä ja rasismia vastaan. Tunnukseton Malik muistaa vastustajiensa haukkuneen häntä tuolloin - ei aasialaiseksi tai muslimiksi, vaan politiikan kielellä mustaksi äpäräksi. Nyt radikaaliksi haukutaan lännen arvoja vastustavaa muslimia.

Kriittisenä keskustelijana Britannian yleisradio BBC:stäkin tuttu Malik on julkaissut rotukysymyksiä sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua pohtivaa teoksia, esimerkiksi palkitun kristillisen Euroopan ideaa pohtivan teoksen (Rethinking the idea of Christian Europe 2001) sekä kirjailija Salma Rushdien tapausta arvioivan teoksen (From Fatwa to Jihad 2009).

Malikin mukaan kautta historian on esitetty järjettömiä kansanryhmiä koskevia väitteittä. Esimerkiksi että kaikkia muslimeja olisi kidutettava, koska he ovat mahdollisia terroristeja ; tai että raiskaus on hyväksyttävä. Tällaisiin väitteisiin ei kannata kuluttaa aikaa vaan ne pitää tuomita moraalittomina, koska niiden esittäjien päätä ei käännä mikään järkevä perustelu.

Enemmän keskustelua Malik perää vihapuheesta, joka voi olla moraalisesti myös hyväksyttävää. Tällaisen puheen tuomitsemiseksi ei pitäisi myöntää avointa valtakirjaa.

"En kiistä sitä, että joidenkin puheiden tarkoitutus on edistää vihaa. Ja hyväksyn sen, että tietyt väitteet – kuten suora kiihottaminen väkivaltaan – ovat laittomia.

Enemmän minua huolestuttavat perustelut, joiden mukaan tietyt lausunnot ovat niin moraalittomia, että ne täytyy yksinkertaisesti tuomita ilman että ne kiistetään tai osoitetaan vääriksi. Koska vihapuhe voi sisältää halveksittavia, mutta eräiden mielestä moraalisesti hyväksyttäviä väitteitä. Näen että vihapuheen nimissä ollaan nimeämässä loukkaaviksi ja moraalittomiksi myös poliittisia väitteitä, joiden ei katsota kuuluvan hyväksyttävään poliittiseen keskusteluun.

Rangaistavuudella voidaan säätää tietyt mielipiteet ja tunteet laittomiksi ja samalla vangita tällaisten mielipiteiden esittäjät . Samalla me muut vapaudumme kiistämästä tai haastamasta näitä mielipiteitä. Sen sijaan että taistelisimme politiikan keinoin loukkaavia mielipiteitä vastaan, olemme tekemässä niistä laittomia lain avulla. Vastauksemme, ettei maksa vaivaa vastata vihapuheeseen, on huono vastaus. Jos haastaisimme sietämättöminä pitämämme näkemykset haastaisimme samalla myös näkemysten tavoittaman yleisön."

Malik palauttaa mieliin DNA:n rakenteen ensimmäisenä havainnollistaneen biologi James Watsonin väitteet mustaihoisten älyllisyydestä. Nobel-palkittu Watson väitti Lontoon tiedemuseon luennossaan 2007, ettei mustaihoisten älyllisyys ole geneettisesti tarkasteltuna samalla tasolla kuin valkoihoisten.

Mies sai kuulla kunniansa. Tiedemuseo keskeytti hänen jatkoluentonsa väittäen että Watson oli ylittänyt hyväksyttävän keskustelun rajat. Hänen johtama amerikkalainen laboratorio sanoutui irti johtajansa väitteistä ja savusti hänet eroamaan.
Malikin mielestä enimmät Watsonin tuomitsijat eivät jaksaneet perustella tuomiotaan empiirisin tai poliittisin argumentein.

"Olen ehdottomasti eri mieltä kuin Watson. Olen jopa kirjoittanut useamman kuin yhden teoksen tällaisia väitteitä vastaan sekä osallistunut aiheesta käytyihin julkisiin keskusteluihin. Silti katson että Watsonilla on samanlainen oikeus kuin minulla mielipiteidensä esilletuontiin. Vaikka pidänkin hänen päätelmiään tosiasiallisesti väärinä, moraalisesti epäilyttävinä ja poliittisesti hyökkäävinä.

Mutta vain toteamalla, etteivät Watsonin väitteet mustien alemmasta älykkyystasosta sovi järkevään keskusteluun, kieltäydytään osoittamasta perustelluin näkökohdin väitteet perättömiksi. Varsinkin kun tällaisten näkemysten vahvistuminen voi vaikuttaa perustavanlaatuisesti käsityksiimme ihmisarvoista."

Malik arvioi myös uskontojen suojelemiseksi tehtyjä ehdotuksia, joiden mukaan uskonnon halventamisesta tai häpäisemisestä tulisi rangaista. Hänen mielestään pohjimmiltaan ehdotuksissa on kyse poliittisesta vallasta eikä uskosta ja vihasta.

Oikeus uskonharjoittamiseen ja siihen liittyvät uskovaisten uskontavat ja rukoustavat pitää suojata mutta näiden ylitse ei uskonnolla pidä olla etuoikeuksia. Eikä ilman ilmaisunvapautta voi toteuttaa uskonvapautta. Jos eräiden muslimiyhteisöjen nykyisin vaatimat uskontojen halventamisen kieltävät lait olisivat olleet voimassa 700-luvulla, ei itse islamia olisi koskaan päässyt syntymään.

"Hollantilainen politiikko Geert Wilders ajoi Koraanin kieltävää lakia maahansa, koska teos hänen mielestään luo ja edistää vihaa. Britanniassa poliisi tutki muslimineuvoston entisen puheenjohtajan Iqbal Sacranien homoseksualismia halventavia lausuntoja.

Molemmissa on kyse uskonvapauden ja sananvapauden keskinäisestä yhteydestä. Jos molemmissa tapauksissa olisi rajoitettu esittäjien sananvapautta, niin rajoitukset olisivat nakertaneet uskonvapautta. Yritys rajoittaa uskonnon panettelua hyökkää samanaikaisesti sekä sananvapautta että uskonnon harjoittamisen vapautta kohtaan. Eikä vähiten siksi että yksi uskonto pilkkaa toista ja pyhä kirja herjaa toista pyhää kirjaa. Islam kieltää Kristuksen jumalallisuuden. Kristinusko kieltäytyy tunnustamasta Koraanin olevan Jumalan sanaa."

Uskontojen halventamisen rangaistavuutta perustellaan usein sillä, että uskonto ei ole vain uskomusjärjestelmänä vaan osa identiteettiä, jossa uskonnon asema on erittäin keskeinen.

Malikin mukaan uskonnot voivat vahvistaa syvälle juurtuneita identiteettejä. Mutta tämä koskee monia muita uskonjärjestelmiä. Uskonto on osaltaan kokoelma uskomuksia – maailmasta, sen alkuperästä ja ihmiskunnan paikasta siinä sekä tiettyjen arvojen järjestelmä. Eräänlainen koonnos, johon uskonnon tunnustajat uskovat. Näitä arvoja ja uskomuksia ei pidä suojata muita arvojärjestelmiä vahvemmin erioikeuksin.

"Kommunistit olivat monesti sitoutuneet aatteeseensa kuolemaansa saakka. Moni rasisti voi sitoutua melkeinpä elimellisesti uskomuksiinsa. Tulisiko minun humanistina osoittaa erityistä suopeutta kommunisteja tai rasisteja kohtaan vain sen takia että he ovat vannoutuneita näkemyksissään.

Miksi uskontoa ei saisi halventaa kuin kirjallisuutta tai politiikkaa? Eikö Raamattua tai Koraania sovi arvostella ja pilkata samalla tapaa kuin vaikka Kommunistista manifestia, Darwinin Lajien syntyä tai Danten Infernoa? Voin vihata konservatiivisuutta tai kommunismia. Samoin minulla tulee olla vapaus suhtautua vihamielisesti islamiin tai kristinuskoon."

Kenan Malik ei kieltäisi pelkän sisällön perusteella mitään puhetta. Koska on mieltä vailla puolustaa vain niiden ilmaisunvapautta, joiden kanssa olemme samaa mieltä. Ja jos julkinen sana kielletään, se siirtyy maan alle muhimaan.

Malik viittaa sensuurin vastustamisesta jo 1600-luvulla kirjoittanut englantilainen valtiomies John Miltoniin. Hän piti aikansa paholaisoppien luvanvaraisuutta samanlaisena harhaluulona kuin sitä että Park –puiston puhujakorokkeen sulkemisella päästäisiin laajan kuulijankunnan keränneen vanhan herran puheista.

"On toista sanoa kuin tehdä sitä mitä sanoo. Hämärtämällä puheen ja teon välistä eroa, hämärretään todellisuudessa moraalista vastuuta. Tosiseikkoja vähättelemällä luodaan kuvaa siitä, että ihmiset toimivat kuin automaatit sanojensa ja mielikuviensa mukaisesti. Mutta emmehän me robotteja ole. Rasisteihin toki vaikuttavat rasistiset puheet. Mutta he ovat itse vastuussa siitä ,muuttuvatko puheet teoiksi.

Vain sellaisen kiihottamisen, joissa ilmenee suora yhteys puheen ja toiminnan kesken , joissa jonkun sanat virittävät jonkun toisen uhkaavaan tai väkivaltaiseen toimimaan, tulee olla laitonta. Tällöin puhujan sanojen selkeä vaikutus erityiseen väkivallan tekoon tulee näyttää toteen. Kiihottaminen väkivaltaan tulisi voida määritellä vihapuheen yhteydessä yhtä selkeästi kuin se on tehty tavanomaisissa rikostapauksissa."

Vihamieliset mielipiteet eivät ole vihapuhetta. Vallanpitäjien näkemykset. saattavat silti lisätä vihamielisyyttä kansanryhmiä kohtaan. Poliittista keskustelua voidaan yrittää tietoisesti kääntää kohteesta toiseen. Kuten Britanniassa konservatiivit pankkimaailmaan kohdistunutta vihamielisyyttä sosiaalietujen väärinkäyttäjiin.

Malikin mukaan vallanpitäjien näkemykset voivat myös tavallaan laillistaa vihapuheen tuomitsemalla kiihottamisen mutta hyväksymällä kiihottavat väitteet. Poliitikot voivat samanaikaisesti tuomita äärioikeiston nousun ja omaksua laitimmaisen oikeiston näkemyksiä, jopa samaa puhepartta myöten. Kenan Malik kertoo esimerkin Britanniasta

"Kun entinen pääministeri Gordon Brown puhui ensimmäistä kertaa valintansa jälkeen Labourin konferenssissa hän käytti uusfasistisen Kansallisen rintaman julkiseksi tekemää iskulausetta ”British jobs for British workers" – Britannian työt briteille.”

Tosin iskulause jatkuu seuraavasti ”kolme miljoonaa mustaa, kolme miljoonaa työtöntä, mustat ulos maasta”. Brown ei tietenkään syyllistynyt vihapuheeseen. Tästä huolimatta pääministerin lausumana iskulause todennäköisesti edisti muukalaisvihan tunteita enemmän kuin yhdenkään äärioikeistolaisen ryhmän huutamana.