MTV3: Työikäiset vähenevät lähes 600 000 hengellä ilman maahanmuuttoa

MTV3/STT: Työikäiset vähenevät lähes 600 000 hengellä ilman maahanmuuttoa 12.10.2012

Kaikkien suomalaisten kannattaa toivoa, että Suomi pystyy houkuttelemaan maahan entistä enemmän muuttajia ulkomailta - hyvinvoinnin kasvu ja työvoiman riittävyys ovat lähivuosikymmeninä maahanmuuton varassa.

Suomen työikäinen väestö supistuu Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan ilman maahanmuuttoa lähes 600 000 hengellä seuraavan sukupolven aikana. Rajuin väestörakenteen muutos koetaan väestöennusteen mukaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana.

Vuosisadan puolivälissä suomalaisia on 6,1 miljoonaa, jos projektio toteutuu. Suomen väkiluku kasvaa ennusteen mukaan 721 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä.

Ennusteeseen sisältyy raju käänne työikäisen väestön kehityksessä. Vuonna 2050 työikäisiä on 31 000 vähemmän kuin 2010. Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa 941 000 hengestä 1639 000 henkeen.

Väestöennusteesta nousevat esiin kovat tosiasiat: Suomen väkiluku kasvaa, työikäinen väestö supistuu ja kilpailu työvoimasta kiristyy, ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta ja maahanmuuttoa tarvitaan välttämättä.

Toteutuuko ennakoitu maahanmuutto?

Väestöennuste perustuu odotukseen maahanmuuton jatkumisesta viime vuoden ennätystasolla. Kukaan ei tiedä, toteutuuko maahanmuutto ennustetusti. Väestön syntyvyyteen ja kuolleisuuteen perustuva omavaraisuusennuste sen sijaan toteutuu suurella todennäköisyydellä.

Syntyvyyteen vaikuttaa ikäluokkien koko. Suomessa on yliaktuaari Markus Rovon mukaan tällä hetkellä alle 15-vuotiaita vähemmän kuin kertaakaan yli 100 vuoteen. Syntyvät ikäluokat pysyvät pieninä pitkään.

Kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän STT:lle tekemän laskelman mukaan Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä saavuttaa ennusteen toteutuessa miljoonan hengen rajan vuonna 2057. Heidän osuutensa väestöstä nousisi silloin noin 16 prosenttiin.

– Todellisuudessa lukumäärä on tietysti hieman alhaisempi, koska 4000-5000 ulkomaan kansalaista saa vuosittain Suomen kansalaisuuden, huomautti Myrskylä. Nykytasolta ulkomaan kansalaisten määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2021 mennessä.

Työvoiman lisäys ei enää tue kasvua

Pari vuotta sitten alkanut väestörakenteen vallankumous vähentää vuoteen 2030 mennessä työikäistä väestöä 132000 hengellä. Yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa samaan aikaan 555000 hengellä.

Syntyvyyteen ja kuolleisuuteen perustuvan omavaraisennusteen mukaan, siis ilman maahanmuuttoa, työikäinen väestö pienenisi 393000 hengellä. Syntyvyys on vuodesta 1969 lähtien ollut väestön uusiutumistasoa alhaisempi.

Muutos on talouden kannalta raju. Työikäisen väestön kasvu ei enää tue taloutta kuten aiemmin. Kasvun vuosina, vuodesta 1960 vuoteen 2010 työllisten määrä lisääntyi lähes 400000 hengellä. Työikäinen väestö kasvoi koko viime vuosisadan ajan.

Vaikka työvoima ei kasva, tarvitaan uutta työvoimaa kaikilla aloilla, muistutti tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vaihtuvuus, poistuma ja työllisyys määräävät työvoiman tarpeen. Käytännössä työpaikka- ja tehtäväkohtaista osaamista ei ole tarpeeksi, mikä johtaa työntekijöiden vajeeseen.

Suomi on Räisäsen mukaan siirtynyt hitaan kasvun kauteen. Peruskehityksellä pitemmän ajan talouskasvu on noin 1,8 prosenttia. Vuotuista 4–5 prosentin kasvua ei ihan vähällä ole näköpiirissä kuin joinain toipumisvuosina, totesi Räisänen.


Huoltosuhde heikkenee rajusti

–Väestön ikääntyminen heikentää väestön huoltosuhdetta voimakkaasti. Yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä nousee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen heikkeneminen jatkuu hitaammin.

–Huoltosuhde eli lasten ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa lähitulevaisuudessa nopeasti. Viime vuoden lopussa huoltosuhde oli 52,9. Sataa työikäistä kohden oli näin monta huollettavaa.

–Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyy vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2028 mennessä. Ennustejakson lopussa vuonna 2060 huoltosuhde olisi 77.

–Huoltosuhde oli edellisen kerran yli 70 vuonna 1912. Tarkka luku oli 70,8 henkeä. Se johtui lasten eli alle 15-vuotiaiden suuresta määrästä. Yli 65-vuotiaita huollettavista oli vain kymmenkunta.