Nykypäivä, pääkirjoitus: Vetovoimaa työperäiseen maahanmuuttoon 4.12.2009
Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka mittaa Suomen kansallista itsekkyyttä. Houkutellaanko Suomeen koulutettuja maahanmuuttajia vai lähetetäänkö täältä tervetulosignaali niille, jotka mittauttavat turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten toimeentulotuen tasoa eri EU–maissa?
Suomessa turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki on nyt ennätystasoa, koska vuonna 1999 tehdyssä kotouttamislain muutoksessa turvapaikanhakijoiden toimeentuloturva on sidottu yleiseen toimeentulotukeen. Vuosien varrella Suomessa on lisäksi varusteltu vastaanottokeskuksia kohti täysihoidon tasoa. Tarjolla on ilman eri korvausta niin ruokailua kuin mahdollisuus television katseluun ja internetin käyttöön. Tämä on kaikki inhimillisesti katsoen hyväksyttävää niitä kohtaan, jotka ovat todellisessa hädässä ja turvapaikan tarpeessa.
Kysymys on siitä, turvataanko Suomessa tehokas hakemusten käsittely niille, jotka turvapaikkaa todella tarvitsevat, ja voidaanko perusteettomien hakemusten määrää vähentää. Käsittelyä on mahdollista tehostaa ja nopeuttaa lisäämällä maahanmuuttovirkailijoiden ja poliisin voimavaroja.
Euroopan unioni tarvitsisi mitä ilmeisemmin yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa, sillä hakijoiden kohtelu ja turvapaikkojen myöntämisen perusteet vaihtelevat huomattavasti eri maissa. Turvapaikkapolitiikalla pitäisi voida vähentää perusteettomien hakemusten määrää.
Suomen työvoimasta siirtyy eläkkeelle 2010-luvulla vuosittain kaksinkertainen määrä väkeä verrattuna 2000-luvun alkuvuosien tilanteeseen. Tämä johtuu suurten ikäluokkien tulosta eläkeikään. Me tarvitsemme siis uutta aktiivista työvoimaa.
Poistuman huippu on jo vuonna 2012. Kaikkiaan työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuosina 2007–2025 lähes 1,2 miljoonaa henkilöä, mikä on 47 prosenttia vuoden 2007 työvoimasta.