YLE Pohjanmaa: Vistbacka: turvapaikkapolitiikka kaipaa uudistamista 5.12.2009
Perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka perää Pohjanmaan uutisten nettikolumnissa hallitukselta nopeita toimia turvapaikkapolitiikan järkeistämisessä.
Työn alla olevien ulkomaalaislain muutosten ohella Vistbacka perää erityisesti toimeentulolainsäädännön pikaista tiukentamista.
Myös turvapaikkahakemusten käsittelyä tulisi hänen mukaansa nopeuttaa. Vistbacka epäilee tukien helpon saatavuuden muun muassa lisänneen keinottelua ja kuormittavan maahanmuuttoviranomaisia turhaan.
- Tyypillistä ja erikoista mielestäni on se, että EU:n sisältä, Bulgariasta, tilastojen mukaan syyskuussa tuli 117 turvapaikanhakijaa. Kaikki tietävät, että EU:n sisällä ei periaatteessa myönnetä toiselle EU- maan kansalaiselle turvapaikkaa, koska meillä on vapaa liikkuvuus.
- Mutta. Suomessa meidän järjestelmämme sallii sen, että sinä aikana, kun heidän turvapaikkahakemuksiaan käsitellään, he saavat toimeentulotukea ja asunnon ja ruuan. Tämä on minun mielestäni seikka, joka houkuttelee liikaa tänne.
Todellisia hädässäolevia pitää auttaa, mutta ei tällaisia keinottelijoita, sanoo kansanedustaja Raimo Vistbacka (ps.)
---
Onko Suomi turvapaikanhakijoiden paratiisi?
Vanhasen II hallituksen harjoittama maahanmuuttopolitiikka on puhuttanut kansalaisia nyt runsaat kaksi vuotta. Erityisesti huomion kohteena ovat olleet turvapaikanhakijat ja niin sanotut ankkurilapset. Eikä syyttä, vaikka asian esille ottajat ovatkin useimmiten saaneet rasistileimakirveestä otsaansa. Toisinajattelijat pyritään kaikin keinoin vaientamaan.
Suomeen tuli 2007 noin 1 500 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2008 heitä oli yli 4 000 ja kuluvan vuonna määrän ennustetaan olevan lähellä 6 000. Vuonna 2007 Suomeen tuli 98 ankkurilasta eli yksin tulleita alaikäisiä tai alaikäisiksi itseään väittäviä henkilöitä. Vuonna 2008 luku oli 706 eli nousua edelliseen vuoteen oli peräti 620 prosenttia. Kuluvana vuonna määrä näyttää hieman laskevan edellisvuodesta.
Mistä kasvu johtuu? Oma käsitykseni on, että nykyhallituksen vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka on ollut suurin syy. Käsitystäni tuki Europolissa yli kuusi vuotta työskennelleen suomalaisnaisen joitakin aikoja sitten pitämä alustus poliisiasiainneuvottelukunnan jäsenille, jossa tilaisuudessa sain olla läsnä. Hänen mukaansa kansallisen lainsäädännön ja lakien tulkintojen muutokset vaikuttavat lähes välittömästi kansainvälisen rikollisuuden tuloon – esimerkiksi laittomaan maahanmuuttoon.
Tätä käsitystä tukee maakuntalehdessä ollut otsikko ”17 000 dollaria pakomatkasta Irakista Pohjanmaalle”. Jutussa kerrottiin esimerkinomaisesti kuinka irakilaispoliisi oli maksanut pakomatkastaan 12 000 dollaria. Maksu oli ilmeisesti suoritettu ihmissalakuljetuksiin erikoistuneille rikollisryhmille. Samansuuntaisia kertomuksiahan on ollut enemmänkin tiedotusvälineissä.
Nyt vastaanottokeskukset ovat täynnä ja käsittelyajat pitkittyvät, kun hallitus ei ole lisännyt riittävästi henkilöstöresursseja. Veronmaksajien maksama lasku sen kun vain kasvaa. Se ei liene kenenkään etu.
On esitetty, että jokainen turvapaikan tutkintaan ja päätöksentekoon sijoitettu euro, joka tehostaa turvapaikkamenettelyä, tuo 17 euron säästön vastaanotossa ja majoituksessa. Luulisi asian kiinnostavan myös valtionvarainministeriä. Sisäasiainministeriön ilmoituksen mukaanhan esimerkiksi vastaanottokeskuksessa asuvan yhden alaikäisen turvapaikanhakijan kustannus veronmaksajille on vuodessa noin 57 000 euroa.
Äskettäin julkisuudessa oli tieto siitä, kuinka Suomi maksaa EU-maista eniten tukea turvapaikanhakijoille. Esimerkissä kerrottiin, että jos turvapaikanhakijoina on isä, äiti ja kolme alaikäistä lasta, on toimeentulotuki Suomessa 1 277 euroa kuussa. Lisäksi majoitus on ilmaista. Vapaamielisessä Ruotsissakin toimeentulotuki on runsaat puolta pienempi. Esimerkiksi Saksa, Italia ja Iso-Britannia eivät ylläpidon ohella tue turvapaikanhakijoita lainkaan rahallisesti.
Onko Suomen hölläkätisyys toimeentuloasioissa lisännyt entisestään turva-paikanhakijoita esimerkiksi joistakin EU-maista? Tätä on syytä epäillä, koska tilaston mukaan EU-maa Bulgariasta tuli esimerkiksi syyskuussa 117 turvapaikanhakijaa, vaikka tuskin yksikään heistä saa turvapaikkaa. Suomen veronmaksajat maksavat bulgarialaisten oleskelun ja vielä noin kuukauden toimeentulon rahana käteen.
Tässä ei ole mitään järkeä. Toimeentulotukisäännökset on muutettava välittömästi esimerkiksi Saksassa noudatetun menettelytavan mukaisiksi eli ei yhtään rahaa käteen. Ruoka ja majoitus riittävät kyllä käsittelyajaksi. Niillekin rahoille olisi kotimaassa kyllä kysyntää. Onhan meillä noin 700 000 köyhyysrajan alapuolella elävää kansalaista, joista eläkeläisiä on noin 200 000.
Onneksi hallitus on tuonut ulkomaalaislain muutosesityksen eduskuntaan. Siinä täsmennetään iänmääritysvaltuuksia, tarkennetaan perheenkokoajan antamien väärien tietojen seuraamuksia ja kasvattilapsen perheenjäsenyysedellytyksiä. Lisäksi hallituksen esityksessä tarkennetaan kuulemismenettelyä ja työnteko-oikeuteen liittyviä kysymyksiä.
Toivottavasti ulkomaalaislain muutosesitys saadaan käsiteltyä nopeasti eduskunnassa, että se saataisiin pian voimassaolevaksi laiksi. Uskon, että uuden lain myötä kun sekä toimeentulolain säädäntöä tiukennetaan että turvapaikanhakijoiden käsittelyyn saadaan lisäresursseja, niin Suomen turvapaikkapolitiikkaan saadaan järkevämpi ja kansalaisten enemmistön oikeustajua tyydyttävä suunta.
Raimo Vistbacka
kansanedustaja
PerusS