Liisa Jaakonsaari: Maassa maan tavalla? 21.3.2010
Äitini sukulaiset lähtivät Pohjois-Karjalasta Kiteeltä vuosisadan vaihteessa Argentiinaan asti. Isäni suvun lähes kaikki ikätoverini lähtivät 60- ja 70-lukujen taitteessa Ruotsiin. Argentiinaan lähtijät joutuivat kuivaan ja hedelmättömään osaan Argentiinaa ja kuolivat köyhinä. Siellä on vieläkin suomalaisyhteisö, joka elää niin Suomen kuin Argentiinan valtion kustannuksella.
Ruotsiin lähteneillä serkuilla kävi parempi tuuri. Moni heistä pääsi Volvon baanalle ja haki isoäitinsäkin Kempeleestä Göteborgiin.
Kirjailija Antti Tuuri, joka on tutkinut Amerikkaan muuttaneiden suomalaisten kohtaloita, sanoi eräässä radiohaasttelussa, kuinka suomalaiset olivat kertoneet Suomesta lähdön syyksi “Onnen etsintä”. Jos joku Suomeen muuttava kirjaisi motiivikseen “onnen etsintä”, hänet karkotettaisiin nopeasti takaisin.
Suomesta on siis muuttanut ulkomaille yli miljoona maanmiestämme. Suomi itse suhtautuu tällä hetkellä äärimmäisen tylysti tänne muuttaneisiin. Onko Suomen vastaus taantumaan käpertyminen? Valitettavasti siltä näyttää. Ennakkoluuloisuus ja pahansuopuus naamioidaan “maahanmuuttokriittisyydeksi” Vihakultuurin lietsomisella on kasvualustaa. Virusta ei saa kuitenkaan päästää epidemiaksi.
Olen seurannut monen maahanmuuttajan elämää. Jokainen heistä on halunnut oppia suomea. Paradoksaalista kyllä. monet sanovat, että Suomessa on vaikea oppia puhumaan suomea, sillä kaikki kääntävät puheen heti englanniksi kun kuulevat vieraan aksentin. Kursseille ei pääse eikä töitä saa, mutta monet maahanmuuttajat ovatkin ratkasseet ongelman perustamalla oman yrityksen. Moni suomalainen kaupunki olisi tänä päivänä tylsempi ilman maahanmuuttajien perustamia yrityksiä.
Entä maassa maan tavalla? Ymmärrän, mitä Jutta Urpilainen on tarkoittanut ja siihen on syytä yhtyä. Viime kesänä näin Helsingissä Vanhan kirkon puistossa somalinuorukaisten juopottelevan ihan suomalaistyyliin. Pojat olivat kotoutuneet, ajattelin. Ei siis ihan kaikessa tarvitse olla “maassa maan tavalla” Isoäitejäkin voi pitää ihmisinä, kuten maahanmuuttajat ovat yrittäneet meille opettaa.