Talouselämä: Maahanmuutto tarvitsee strategian

Talouselämä/Risto Pennanen: Maahanmuutto tarvitsee strategian 22.3.2010

Maahanmuuton ongelmista on vaiettu. Näin ollen ongelmiinkaan ei ole voitu puuttua riittävällä voimalla.

Maahanmuutto on ollut pitkään suuria tunteita herättävä keskustelunaihe. Suuret tunteet puolestaan ohjaavat keskustelun kuin keskustelun pikaisesti juupas–eipäs-raiteelle.

Tällaisissa keskusteluissa tahtipuikkoa heiluttavat usein äärilaidat. Maahanmuutossa äärilaidat ovat olleet harvinaisen kaukana toisistaan.

Toisten mielestä maahanmuutolle pitäisi panna lähes totaalinen stoppi urheilijoita lukuun ottamatta, ja toisten mielestä maahanmuutto on pelkästään hyvä asia. Väliin jää suuri enemmistö, jonka maltillinen hyminä hukkuu jo siksikin, että hyminästä ei saa kunnon otsikoita.

Koska itse kuulun tuohon väliin jäävään enemmistöön, yritän tiivistää hyminäni neljään väitteeseen: maahanmuutto synnyttää ongelmia, maahanmuutto synnyttää monia hyötyjä, Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia ja maahanmuuton ongelmiin pitää puuttua.

Väite 1: Maahanmuutto synnyttää ongelmia

Maahanmuuton ongelmat ovat ilmiselvät. Siksi on omituista, että päättäjät ovat puhuneet niistä viime vuosiin asti niin hiljaisella äänellä.

Yksi todiste ongelmista on jo se, että asioista vastaavaa ministeriä on uhkailtu vakavasti. Pelkästään väkivallalla uhkaaminen ja raivokkaat tunteet ovat ongelma. On paradoksaalista, että monet päättäjät eivät ole tähän mennessä pitäneet kohtalaisen suuren kansanjoukon raivoa ongelmana. Suuret puolueet heräsivät ongelmiin vasta, kun ne alkoivat menettää ääniä maahanmuuttovihamieliselle puolueelle.

Siksi maahan näyttää syntyneen suuri kansallinen trauma, jota ei ole hoidettu oikeastaan mitenkään muuten kuin väittelemällä. Tulokset ovat suorastaan surkeat.

Tuon trauman lisäksi konkreettisia ongelmia ovat muun muassa maahanmuuttajien kokema väkivalta, heidän itsensä tekemä väkivalta ja maahanmuuttajien suuri työttömyys. Ongelmat ovat aivan samanlaisia kuin kaikissa muissakin maissa. Joissain maissa ongelmia on enemmän ja toisissa vähemmän, mutta ilmiöt ovat samankaltaisia.

Väite 2: Maahanmuutto synnyttää hyötyjä

Maahanmuutto on samaan aikaan rikastuttanut Suomea monella tavalla. Palvelu on parantunut monessa muussakin paikassa kuin pääkaupunkiseudun busseissa samaa vauhtia kuin asiakaspalvelijoiden kielitaito on heikentynyt. Kuluttajat ovat hyötyneet, kun kilpailu on lisääntynyt esimerkiksi ravintola-alalla.

Monikulttuurisuus on kaiken kaikkiaan valtava voimavara, joka tuottaa uusia ideoita ja parantaa maan kilpailukykyä muussakin kuin jalkapallossa. Etenkin Helsinki on alkanut näyttää yhä enemmän normaalilta länsimaiselta kaupungilta, jossa eri kulttuurien sulautuminen tekee arjesta aiempaa elävämmän.

Väite 3: Maahanmuuttajia tarvitaan lisää

Vaikka työttömyys on nyt historiallisen suuren laman takia kovaa, Suomella on suurella todennäköisyydellä edessään työvoimapula. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle kiihtyvällä vauhdilla. Eläkeikää mahdollisesti nostavat lainmuutokset voivat vain hidastaa vauhtia. Maahanmuuttajat voivat ratkaista pienen osan näkyvissä olevasta työvoimapulasta.

Kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi Yhdysvaltain Eurooppaa nopeampi talouskasvu on johtunut lähes kokonaan meitä nopeammasta väestönkasvusta. Sen taustalla taas on pitkälti maahanmuutto.

Työttömät pakolaiset synnyttävät tietenkin lähinnä velkavetoista kasvua, eikä heidän maahantuloaan voi perustella talouskasvulla vaan kansainvälisen vastuun kantamisella.

Väite 4: Maahanmuuton ongelmiin on puututtava

Monet päättäjät ovat viime vuosiin asti perustelleet maahanmuuttoa edellä kuvatuilla hyödyillä ja vastuunkantamisella. Samaan aikaan he ovat vaienneet ongelmista, jotka ovat olleet kaikkien nähtävillä. Koska ongelmista ei ole puhuttu, ei niihin ole voitu puuttua. Neuvostoliitossakaan ei aikanaan puututtu ympäristöongelmiin, koska niitä ei ollut olemassa.

Siksi maahanmuuton ongelmiin ei ole valmistauduttu kattavalla strategialla, vaan niitä on sammutettu palokuntamalliin kouluissa, sosiaalivirastoissa, sairaaloissa ja ulkomaalaiskeskuksissa. Näin pääsi käymään, vaikka nopeammin kansainvälistyneissä naapurimaissa kaikki haasteet olivat nähtävillä siinä vaiheessa, kun Suomi vasta availi porttejaan.

Kaikkia maahanmuuton ongelmia ei olisi voitu välttää millään. Silti rehellinen maahanmuuttostrategia olisi voinut parantaa tänne tulevien sopeutumista ja vähentää ongelmia. Viimeistään nyt olisi aika sellainenkin strategia tehdä.