HS: Perustuslaki yhdistää kaikki Suomessa asuvat

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Seppo Niemelä: Perustuslaki yhdistää kaikki Suomessa asuvat 8.12.2011

On viisasta kuunnella maahanmuuttoa kritisoivia vihaisia nuoria miehiä. Heidän maailmankuvaansa muokkaa sukupolvikokemus, joka syntyi, kun muutama uskossaan vankkumaton tappoi kaappaamillaan lentokoneilla paitsi itsensä myös tuhansia viattomia.

Nuoret miehet tietävät hyvin, että Euroopassakin on alueita, joille poliisi tai palokunta ei uskalla mennä edes päivällä.

Vaikka tasa-arvo ei aina näy näiden miesten omissakaan asenteissa, he eivät pidä siitä, että maahanmuuttajien mukana Suomeen palaa tyttöjen ja naisten avoin alistaminen.

Miehet kysyvät hätääntyneinä, haluavatko Suomen päättäjät ja kansalaiset todella tällaista. Annetaanko Suomeen syntyä eristäytyneitä alakulttuureja? Näitä kysymyksiä on vaikea torjua kokonaan, mutta mitä johtopäätöksiä niistä tulisi tehdä?

Maahanmuuttoa koskevien asenteiden sekasortoon tulisi hakea selvyyttä korostamalla tietoisesti Suomen perustuslakia, joka on suomalaisuuden perusta. Perustuslaista pitäisikin tehdä kansalaiskasvatuksen ykkösasia sekä vanhoille että uusille suomalaisille.

Perustuslaki ja siihen kirjatut periaatteet yhdistävät kaikkia Suomessa asuvia. Maa voi olla monikulttuurinen, mutta lainsäädännössä kaikkia on kohdeltava samalla tavoin.

Tärkeä läksy kaikille suomalaisille on perustuslain kuudes pykälä. Siinä todetaan, että "ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella". Samassa pykälässä on säädökset lasten tasa-arvoisesta kohtelusta ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.

Perustuslaki takaa jokaiselle Suomessa asuvalle yhtäläiset kansalaisoikeudet, jotka on niin ikään hyvä tuntea kohta kohdalta. Samat oikeudet koskevat eräin poikkeuksin myös niitä, joilla ei ole maamme kansalaisuutta. Heillä ei ole esimerkiksi äänioikeutta valtakunnallisissa vaaleissa.

Suomi on ollut monikulttuurinen koko valtiollisen olemassaolonsa ajan. Olemme osoittaneet arkielämässä, että eri kielet, uskonnot, kulttuurit ja vakaumukset voivat elää rauhanomaisesti yhdessä. Saamamme kokemukset auttavat uusien ongelmien ratkomisessa.

Kun kaikessa kasvatuksessa korostetaan perustuslakia, saadaan luonteva tilaisuus peilata itse kunkin arvoja ja asenteita todelliseen suomalaisuuteen.

Myös maahanmuuton ongelmia ehkäistään parhaiten, jos perustuslaki ja sen keskeisten periaatteiden opettaminen sisällytetään kotouttamiseen. Tätä helpottaa oikeusministeriön julkaisema perustuslain selkokielinen esite.

Maahanmuuttajaa ei saa vaatia muuttamaan kulttuuriaan, mutta hänen tulee tuntea uuden kotimaansa kanssakäymisen säännöt. Erityistä huomiota vaativat ongelmatilanteet, jossa tulijan tapakulttuuri ja Suomen laki näyttäisivät olevan keskenään ristiriidassa.

Ongelmiin on etsittävä ratkaisuja yhteistyössä maahanmuuttajien, heidän järjestöjensä ja uskonnollisten johtajien kanssa. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne eivät riko Suomen lakeja. Tähän sopii periaate "maassa maan tavalla tai maasta pois".

Suomessa asuvien tulee noudattaa Suomen lainsäädäntöä. Siinä asiassa ei ole erivapauksia. Lakeja voi toki yrittää muuttaa, ja siihenkin perustuslaki antaa selvät menettelytavat.

Lisäksi tulisi harkita kansalaisuuskokeen liittämistä oleskeluoikeuden tai ainakin kansalaisuuden saantiin. Suorittamalla kokeen hakija osoittaisi tuntevansa Suomen perustuslain pääpiirteet ja lain tärkeimmät sovellukset.

Koe antaisi ryhtiä maahanmuuttajien kansalaiskasvatukselle. Näin varmistuisi myös se, että tulija tuntee suomalaisuuden perusteet. Tieto on välttämätön – vaikkei aina riittävä – edellytys onnistuneelle elämälle uudessa kotimaassa.

Kotoutumisen tueksi maahanmuuttajille tulisi tuottaa myös omakielistä aineistoa, jonka avulla tulokas voisi jo varhaisessa vaiheessa perehtyä uuden kotimaansa lakeihin.

Saattaisi olla paikallaan, että oleskeluluvan tai kansalaisuuden hakijan tulisi juhlallisesti vakuuttaa noudattavansa Suomen perustuslain periaatteita ja Suomen lainsäädäntöä. Tämä symbolinen toimi osoittaisi hakijalle selvästi, mitä Suomi odottaa asukkailtaan ja kansalaisiltaan.

Ongelmien ehkäisy on myös koulutus- ja sivistyskysymys. Erityisen huolissaan on syytä olla niistä tulijoista, joilla on heikko tai olematon peruskoulutus.

Suomessa on vaikea tulla toimeen laillisin keinoin ilman peruskoulun oppimäärää. Romanien koulutuksesta saatu kokemus osoittaa, kuinka kauan voi kestää peruskoulutuksen järjestäminen ihmisille, joilla on valtaväestöstä poikkeava taustakulttuuri.

Maahanmuuttajien koulutukseen on panostettava aivan toisella tavalla kuin tähän saakka. Jos jatkamme nykyiseen tapaan, emme anna joillekin tulijoille muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä rikollisiksi tai ylläpitää identiteettiään sellaisilla keinoilla, joita meidän kulttuurissamme pidetään kyseenalaisina.

Nykymenolla syntyy eristyneitä alakulttuureja, joissa pesii väkivallan ihannointi. Tätä kehitystä voidaan ehkäistä houkuttelemalla uusia suomalaisia osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan kaikilla tasoilla.

Seppo Niemelä

Kirjoittaja on kansalaisjärjestöaktiivi joka toimi Matti Vanhasen 1. hallituksen aikana kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman vetäjänä.