Tamperelainen: Miksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija

Tamperelainen: Miksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija 5.12.2011

YLE Tampere: Sotahistorioitsija: Entisaikojen suurmiehiin turvaudutaan kriisiaikoina

Hupeneva veteraanien joukko on pakotettu poliitikkojen asialle, suomii tamperelaistutkija.

Itsenäisyyspäiväänsä viettävä Suomi kuluttaa liian paljon energiaa pohdintaan siitä, kuka ja millä perusteella voi kutsua itseään suomalaiseksi.

Tätä mieltä on tamperelainen sotahistorioitsija ja blogisti Jussi Jalonen.

– Kansakuntaa yritetään nyt rajata erilaisilla poliittisilla syillä, ja tätä käytetään omiin poliittisiin tarkoituksiin. Nyt aloitetaan väkisin keskustelua siitä, kuka saa kuulua kansakuntaan.

Erityisesti itsenäisyyspäivän alla hiillos on roihahdellut jo useampaan kertaan.

Kuumimman keskustelun keskipisteeseen Jalonen joutui pari viikkoa sitten.

Tutkija otti Uuden Suomen verkkosivujen blogissa kantaa kansanedustaja Pertti Oinosen (ps) kommenttiin siitä, ettei tämä osallistu linnan juhliin, koska tanssilattialla pyörähtelevät miesparit loukkaavat häntä.

Jalonen muistuttaa, ettei vähäväkisessä maassa ollut varaa kysellä miesten seksuaalista suuntautumista, kun kenttäarmeijaa koottiin.

– Kohtalonvuosiensa aikana ei isänmaa odottanut nuorelta mieheltä muuta kuin valmiutta ja kykyä pitää asetta käsissään; sukupuolinen suuntaus oli tällöin merkityksetön pikkuseikka, kirjoitti Jalonen.

– Kaverit joiden hermot eivät kestä miesten välisen tanssimisen näkemistä tuskin olisivat selvinneet siinä vaiheessa, kun suurtaistelujen lihamyllyssä jokainen rintamamies sai kutsun kuolemantanssiin.

Esimerkkejä homoseksuaalisuudesta rintamaelämässä, ja heterosotilaiden luontevasta suhtautumisesta siihen löytyy muistitietokokoelmista yllin kyllin.

Nopea reagoiminen nosti jo aiemmin kansallisten kysymysten kommentaattoriksi nousseen Jalosen iltapäivälehtien sivuille.

– En arvannut, että kirjoituksesta sellainen kohu nousee. Homoseksuaalisuus on yksityisasia, joka ei liity käsittääkseni mitenkään ihmisten kansalaisuuteen. Sodissa ei kyselty, oliko mies homo tai hetero.

Jalosen mukaan veteraanit on valjastettu jo monien poliittisten vankkurien eteen. Hupenevasta joukosta yritetään ottaa kaikki hyöty irti niin kauan kuin se on mahdollista.

– Veteraanien asia on nyt poliittinen taikasana. Puhutaan kuitenkin alkuaan suuresta ihmisryhmästä, jolla oli hyvin erilaiset taustat. Heidän sankarillisuutensa kunnioittaminen on toki hyvä asia.

Suomalaiseen itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu poikkeuksellinen herkkyys.

Juhla sattuu kalenterissa adventin ja joulun väliin keskelle vuoden pimeintä aikaa, jolloin kynttilät palavat jo valonkin takia.

Herkkyys muuttuu helposti herkkänahkaisuudeksi.

Päättäväisimmin raja-aitaa rakennetaan maahanmuuttajien ja Suomen käymien muistojen sekä veteraanien välille.

– Saatetaan kysyä vaikkapa sitä, missä määrin pitkiä historiallisia siteitä Suomeen omaamaton henkilö saa tai voi herkistyä sellaisen asian kuin esimerkiksi talvisodan edessä. Perusteeksi yritetään esittää, ettei hänellä ole edes isovanhempia, jotka olisivat siinä taistelleet, toteaa Jalonen.

Itsenäisyyspäivä ei ole silti poikkeustila poliittisessa keskustelussa. Rajojen vetäminen on Jalosen mukaan nykyään arkea.

Sen lisäksi, että mietitään, kuka saa kuulua samaan porukkaan, pohditaan erityisesti sitä, kuka halutaan pitää mahdollisimman kaukana.

– Suurin osa rajavedoista on kuitenkin usein hyvin teennäisiä, sanoo tutkija.
____________________________________________


YLE Tampere: Sotahistorioitsija: Entisaikojen suurmiehiin turvaudutaan kriisiaikoina

Eurokriisin keskellä Suomessa muistellaan ahkerasti sotaa ja historian suurmiehiä. Sotahistorioitsija Jussi Jalonen Tampereen yliopistosta arvioi, että kriisiaikoina menneille johtajille on käyttöä. Heistä haetaan turvaa ja vahvan johtajan mallia.

Tänä vuonna on käsitelty näyttävästi jatkosodan syttymistä. Myös entisistä valtionpäämiehistä on tehty iltapäivälehtien liitteitä, joissa kerrotaan kunnioittavaan sävyyn muun muassa entisistä presidenteistä. Sotahistoriaan erikoistunut Tampereen yliopiston tutkija Jussi Jalonen näkee, että historian hahmoja nostetaan voimallisesti esiin, kun ajat ovat vaikeat.

- Nyt eletään aika kärjistynyttä aikaa julkisessa keskustelussa, ja on meneillään maanosan laajuinen kriisi. Siinä kohtaa haetaan helposti henkistä turvaa muistelemalla vanhoja aikoja. Ajatellaan suurmiehiä ja toivotaan, että joku nykypäivän poliitikko kykenisi myös osoittamaan samaa valtiomiesmäisyyttä kuin edeltäjänsä.

Suurelle yleisölle suunnatuissa julkaisuissa suurmiehistä on tehty populaarikultturin ikoneita, joita kansa tarvitsee. Tosin nykypäivän kansankulttuuri on myös kauppatavaraa.

- Historialliset hahmot pystytään tuotteistamaan hyvin tehokkaasti, Jalonen sanoo.

Sotaan palataan yhä uudelleen

Sotia käsitellään edelleen laajasti, vaikka jatkosodan syttymisestä on jo 70 vuotta. Sodista puhuminen on yleiseurooppalainen ilmiö.

- Viimeinen suuri sota on aina tärkein. Sen jälkeen ei ole ollut uusia, suuria ja merkittäviä kansallisia kriisejä. Muistoissa palataan helposti sotaan.

Nuoremmat sukupolvet haluavat ottaa tuntumaa isonvanhempiensa ja vanhempiensa kokemuksiin, kun aikakauden eläneet ihmiset ovat vielä kertomassa muistojaan.

- Nyt on viimeiset hetket muistella, kun sodan kokeneet ihmiset ovat vielä läsnä.
Isänmaa hyvä slogan poliitikolle

Itsenäisyyspäivänä isänmaasta puhutaan jälleen juhlavin sanankääntein. Uusisänmaallisuus ja sotien muistelu alkoi nostaa päätään jo 90-luvulla. Tänä vuonna isänmaa-käsite on otettu voimallisesti käyttöön perussuomalaisten vaalivoiton ja poikkeuksellisen eduskuntavaalien tuloksen jälkeen.

- Aina kun on tällainen merkittävä poliittinen käänne, niin valtiomiehet ja poliitikot mielellään puhuvat isänmaasta. Se on monelle kätevä slogan siinä tilanteessa, Jalonen sanoo.

Perussuomalaisten puheissa viitataan kansakuntaan ja isänmaahan, mutta yhtenäistä käsitystä puolueen isänmaallisuudesta on vaikea löytää. Jalonen arvioi, että perussuomalaiset on pitkälti maaseudun protestipuolue, ja puolueen kannattajissa on kotiseutu- ja maakuntahenkisyyttä. Puolueeseen liitetty rasistisuus saattaa kummuta kaupunkilaisesta juurettomuudesta.

- Rasistisuus, joka nousee esille muutamien heidän poliitikkojensa kannanotoissa, on enemmän kaupunkilainen ilmiö. Olettaisin, että se kertoo aika paljon kaupunkilaisten äänestäjien juurettomuudesta. He ovat menettäneet tuntumansa kotiseutuun ja sitä koetetaan kompensoida voimakkaalla, rasistisen ylemmuudentunnon sävyttämällä suhtautumisella vaikka maahanmuuttajiin.

Pelko ei ole isänmaallisuutta

Kansainvälistyvässä maailmassa isänmaallisuus ei ole kadonnut mihinkään, vaan pikemminkin se on voimistunut. Toukokuisten jääkiekon MM-kisojen kultamitali nosti jälleen esiin kansallisen yhteenkuuluvaisuuden - ainakin jääkiekkofanien kesken.

- Urheilukisat ovat sellaisia hetkiä, jolloin suomalaiset pystyvät olemaan suurin piirtein yhtä mieltä jostain asiasta.

Jalonen muistuttaa, että tervehenkinen isänmaallisuus perustuu itseluottamukseen ja vakuuttuneisuuteen siitä, että kansakunta pystyy toimimaan oman etunsa mukaisesti.

- Terve isänmaallisuus ei lähde mistään alemmuudentunteesta, pelosta tai vainoharhaisuudesta. Se lähtee vakuuttuneisuudesta omiin kykyihin, oman isänmaan ja kansakunnan pystyvyyteen.