Kansan Uutiset: Perussuomalaiset ja rasismi

Kansan Uutiset: Vesa Puuronen: Perussuomalaiset ja rasismi 5.12.2011

Perussuomalaiset kansanedustajat ja muutkin puolueen edustajat ovat viime aikoina toistuvasti saattaneet julkisuuteen rasistisia lausuntoja. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini on kuitenkin jatkuvasti kiistänyt puolueessaan esiintyvän rasismia. Mistä tässä on kysymys?

Perussuomalaiset ovat Euroopan mittakaavassa tyypillinen oikeistopopulistinen puolue, jonka sisällä on erilaisia ryhmiä. Erityisen järjestäytyneeltä näyttää kaupunkilaisrasistien ryhmä, jota edustavat muun muassa äärikansallismielisen Suomen Sisun jäsenet ja kansanedustajat Jussi Halla-aho, James Hirvisaari, Olli Immonen ja Juho Eerola.

Jussi Halla-aho on keskeinen hahmo tämän ryhmän ideologina ja organisaattorina. Halla-ahon blogi-kirjoitukset edustavat islamofobista rasismia. Ne perustuvat kansainvälisen islaminvastaisen liikkeen muiden edustajien, muun muassa Gates of Vienna -nettisivustolla (gatesofvienna.blogspot.com) esittämiin ajatuksiin.

Anders Breivik, norjalainen joukkomurhaaja, perusteli tekojaan samankaltaisilla ajatuksilla kirjoittamassaan laajassa manifestissa 2083: A European Declaration of Independence (breivikmanifest.com).

Toista Perussuomalaisten piirissä vaikuttavaa ryhmää voinee kutsua maalaisrasisteiksi ja siihen kuuluvat ainakin kansanedustajat Teuvo Hakkarainen ja Pentti Oinonen. Näiden henkilöiden rasismille on tyypillistä perustelemattomat, erittäin ennakkoluuloiset lausunnot maahanmuuttajista ja toisiin kulttuureihin kuuluvista ihmisistä. Oinonen on lisäksi erityisesti Itsenäisyyspäivän juhlia koskevissa lausunnoissaan tuonut esille myös homopelkonsa ja -vihansa.

Näiden kahden kohtuullisen selkeän ryhmän lisäksi osa muistakin Perussuomalaisten kansanedustajista suhtautuu maahanmuuttajiin ja monikulttuuriseen maahanmuuttopolitiikkaan hyvin kielteisesti.

***

Toisaalta Perussuomalaisissa on myös kansanedustajia, jotka käyvät järkiperäistä keskustelua siitä, mitä rasismi on ja jotka selkeästi tuomitsevat rasismin. Yksi näistä on puolueen lappilainen kansanedustaja Hanna Mäntylä, joka pohtii rasismia blogissaan (16.11.) seuraavasti:

“Rasismi käsitteenä on saanut muodon, jolla on helppo kuitata mikä tahansa kritiikki, jota nostetaan esiin esimerkiksi Suomen maahanmuuttopolitiikkaan liittyen. Suomalainen, joka haluaa vaalia kulttuurista perintöään ja kansallisia tapoja, leimataan rasistiksi tai vähintäänkin ahdasmieliseksi ja itseensä käpertyneeksi moukaksi. Suomalainen, joka kokee epäoikeudenmukaisuutta omassa maassaan, joka hyvinvointinsa eteen maksaa veroja ja joka ei löydä hyväksyttävää syytä itsensä eriarvoiseen asemaan asettamiseksi, leimataan kriittisyyden ja vastausten hakemisen vuoksi rasistiksi. Rasisti sanan käsitteellinen sisältö onkin muokattu ’mukasuvaitsevaisten’ manipulaatioagendaan sopivaksi. Sillä ei ole enää sopivaksi muokattuna sisällöllisesti mitään tekemistä etniseen alkuperään perustuvan, ehdottomasti tuomittavan syrjinnän kanssa.”

Rasismin tutkimuksen näkökulmasta rasismin käsitteen määrittely on keskeinen asia. Jotta tutkimusta voitaisiin tehdä luotettavasti ja tutkimuksen tuloksista keskustella järkevästi, tulisi ilmiöistä, joihin rasismi-käsite viittaa, olla kohtuullinen yhteisymmärrys.

Lisäksi rasismi-käsite on poliittisesti hyvin painava. Rasismi on myös määritelty rikokseksi, josta voi seurata enimmillään, mikäli kyseessä on törkeä kiihotus kansanryhmää vastaan, neljän vuoden vapausrangaistus. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, mitkä ilmiöt (teot, puheet, kirjoitukset) määritellään rasismiksi.

Kansaedustaja Mäntylä on oikeassa todetessaan, että mikä hyvänsä maahanmuuttopolitiikan kritiikki ei ole rasismia. Mutta silti jonkinlainen maahanmuuttopolitiikan kritiikki voi olla rasismia.

Se, että joku suomalainen ”haluaa vaalia kulttuurista perintöään ja kansallisia tapoja” ei vielä oikeuta määrittelemään kyseistä henkilöä rasistiksi. Jos näin meneteltäisiin, suurin osa suomalaisista määrittyisi rasisteiksi. Myöskään epäoikeudenmukaisuuden kokeminen ja sen kritisoiminen, että tulee asetetuksi eriarvoiseen asemaan ei oikeuta kutsumaan ketään rasistiksi. Näilläkin kriteereillä valtaosa suomalaisista olisi rasisteja.

Mäntylä määrittelee rasismin etniseen alkuperään perustavaksi syrjinnäksi, jonka hän ehdottomasti tuomitsee. Teoksessani Rasistinen Suomi olen pyrkinyt osoittamaan, että rasismia ei ole pelkästään etniseen alkuperään perustuva syrjintä, vaan siksi voidaan määritellä myös esimerkiksi arkipäivän kanssakäymisessä tapahtuva pilkkaaminen ja väkivalta sekä muun muassa lainsäädännössä ja eri instituutioiden käytännöissä piilevät seikat, jotka voivat johtaa eri etnisiin tai rodullistettuihin ryhmiin kuuluvien ihmisten eriarvoiseen kohteluun. Esimerkiksi Jussi Halla-ahon kirjoitukset sisältävät selkeästi rodullistavia piirteitä, joten niitä voi pitää rasistisina, kansanedustaja Hakkaraisen ja Oinosen puheista puhumattakaan.

***

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini määritteli rasismin eduskunnassa vuoden 2009 käydyssä ulkomaalaislain lähetekeskustelussa. Soini totesi:

”… yhden asian haluan tehdä ja teen täysin selväksi, että maahanmuuttopolitiikkaa voi perustellusti arvostella olematta rasisti. Olen erittäin selväsanaisesti ilmoittanut aina ja kaikille, että Timo Soini ja perussuomalainen puolue ei ole rasistinen … Me emme suvaitse ihmisvihaa.”

Soini määrittelee rasismin puheessaan ihmisvihaksi, mitä rasismi voi olla, mutta hän ei ota huomioon, että rasismi ei ole valikoimatonta ihmisvihaa vaan se on myös esimerkiksi syrjiviä käytäntöjä instituutioissa ja arkielämässä.

Hän ei myöskään ota huomioon, että rasistiseen ajatteluun sisältyvät ja sitä ruokkivat ennakkoluulot, joita maahanmuuttajista (tai muista rodullistetuista ryhmistä) levitetään ja jotka syntyvät tuloksena perusteettomista yleistyksistä. Tällaista perusteetonta yleistämistä harjoittavat muun muassa kansaedustajat Halla-aho ja Hakkarainen.

Perussuomalaisten puheenjohtajan taktiikkana, jolla hän pyrkii välttämään rasismisyytökset, on määritellä rasismi niin kapeasti ja virheellisesti, että ketään ei oikeastaan voi todeta rasistiksi. Siten myöskään perussuomalaisten rasistisia lausuntoja esittäneitä kansanedustajia ei voi todeta rasisteiksi.

Soini sallii puolueessaan avoimen rasistisesti esiintyvien kansanedustajien toiminnan, koska pyrkii maksimoimaan puolueensa kannatuksen. Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista Euroopan oikeistopopulistissa puolueissa. Onko se rehellistä, onkin sitten toinen kysymys.

Kirjoittaja toimii tutkimusjohtajana Itä-Suomen yliopistossa. Hänen kirjansa Rasistinen Suomi ilmestyi tänä vuonna.