Yle: Maahanmuuttajalääkäreiden kielikoulutuksen jatko epävarmaa

Yle: Maahanmuuttajalääkäreiden kielikoulutuksen jatko epävarmaa 6.3.2013

Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa on järjestetty kolmen vuoden aikana kielikoulutusta ulkomaalaistaustaisille lääkäreille. TE-toimisto pohtii, onko kielikoulutus rahoitettavaksi soveltuvaa ammatillista koulutusta.

Maahanmuuttajataustaisille lääkäreille järjestetyn kielikoulutuksen jatko on epävarmaa Kaakkois-Suomessa. Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa on viimeisen kolmen vuoden ajan järjestetty Sukkula- nimistä kielikoulutusta, josta on vastannut Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

Meneillään olevaa koulutusta rahoittaa suurimmaksi osaksi Kaakkois-Suomen TE-toimisto. Mukana rahoituksessa sekä koulutuksen suunnittelussa ovat myös lääkäreiden työnantajat kuten Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit Eksote ja Carea sekä Kotkan ja Kouvolan kaupungit. Vuoden kestävän koulutus maksaa yhden opiskelijan osalta noin 2 000 euroa.

Onko koulutus riittävän ammatillista?

Sukkula-kielikoulutuksen jatkuminen on kuitenkin epävarmaa. Koulutussuunnittelija Esko Ojalehto Kaakkois-Suomen TE-toimistosta sanoo, että nykyinen koulutus keskittyy puhtaasti vain suomen kielen opetteluun.

- Yhteishankintana toteutettavassa koulutuksessa olisi kuitenkin oltava mukana myös ammatillinen elementti, Ojalehto sanoo.

Mitään lopullista päätöstä kielikoulutuksen jatkosta ei ole kuitenkaan vielä tehty. Erikoissuunnittelija Anna Sahanen koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta sanoo, että kyse on nimenomaan ammatillisesta kielikoulutuksesta.

- Ammatillisuus on kaiken a ja o. Koulutustilanteet nousevat lääkäreiden arjesta ja käytännön työstä. Myös asiantuntijaluennot peilaavat kielen kautta tiettyjä eritysaloja. Kyse ei ole siis pelkästä kielikoulutuksesta, vaan se on paljon enemmän, Sahanen toteaa.

Kieltä oman työn ohessa

Aiempina vuosina koulutukseen on osallistunut yli 100 lääkäriä. Tällä hetkellä mukana on nelisenkymmentä työssäolevaa lääkäriä, joiden koulutus päättyy toukokuussa. Opiskelu tapahtuu työn ohessa ja opetusryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Mukana on hyvin lääkäreitä hyvin erilaisilta aloilta psykiatriasta hammaslääketieteeseen.

Sahasen mukaan palaute kielikoulutuksesta on ollut positiivista aiempina vuosina.

- Kyllä koulutus on auttanut huomattavasti lääkäreitä tulemaan toimeen työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa, Sahanen kertoo.

Kaakkois-Suomessa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden lukumäärä on maan suurimpia. Muutama vuosi sitten esimerkiksi Careassa ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden osuus oli 18 prosenttia. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä luku on vielä korkeampi. Lääkärin työllistymisen suurin kompastuskivi on usein juuri puutteellinen kielitaito.

Terveydenhuollon valvontatyöryhmä kiinnitti raportissaan viime vuonna huomiota siihen, että nykyinen käytäntö lääkärin kielitaidon varmistamiseksi ei ole tyydyttävä. Työryhmän mielestä olisi laadittava sellainen kielikoe, joka mittaa erityisesti potilastyössä tarvittavaa kielitaitoa. Myös kielikoulutukseen olisi panostettava enemmän.