Turun Sanomat: Maahanmuuttajille sopisi hyvin oppisopimuskoulutus

Tutkijakoulutettava Heli Hyvönen kirjoittaa Turun Sanomissa maahanmuuttajista tärkeänä työvoimareservinä. Pellervon tutkimuskeskuksen raportin mukaan suurimman haasteen maahanmuuttajien työllistymiselle Suomessa asettaa työnantajien asenteet. Hyvösen ehdottaa ongelman ratkaisuksi kielikursseja, oppisopimuskoulutusta ja kantasuomalaisten käsitysten muuttamista.

Turun Sanomat:
Maahanmuuttajille sopisi hyvin oppisopimuskoulutus
5.1.2009

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT):
Maahanmuuttajien työkyky 2008
tiedote, tiivistelmä ja raportti (pdf)

Marraskuussa ilmestyneestä Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportista käy ilmi, että suurimmalla osalla Suomessa asuvista maahanmuuttajista on hyvä tai erinomainen työkyky. Vaikka kyseisen tutkimuksen toteuttamiseen liittyi joitakin ongelmia - esimerkiksi huomattavan matala vastausprosentti sekä vinoutunut otos - välittävät tutkimuksen löydökset tärkeätä informaatiota: Suomessa asuvat maahanmuuttajat muodostavat tärkeän työvoimareservin, jonka merkitys tulee korostumaan lähitulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle.
[...]
Tutkimukseni antaa tukea myös aiemmille maahanmuuttajien työllistymistä käsitelleille tutkimuksille, joiden mukaan muualta muuttaneet henkilöt joutuvat usein aloittamaan uudessa asuinmaassa todellista osaamistaan matalammalta tasolta, ja joskus jopa ottamaan vastaan tehtäviä, joita kantaväestöön kuuluvat eivät ole halukkaita tekemään. Lisäksi havaitsin, että monet esimerkiksi lääkärin tai opettajan tutkinnon Virossa suorittaneet naiset joutuivat täydentämään opintojaan Suomessa, ennen kuin onnistuivat löytämään työpaikan.
[...]
Pellervon tutkimuskeskuksen raportin mukaan suurimman haasteen maahanmuuttajien työllistymiselle Suomessa asettaa työnantajien asenteet. Tämä on ristiriitaista esimerkiksi Magdalena Jaakkolan tutkimustulosten valossa, joiden mukaan suomalaisten suhtautuminen kaikkiin kansallisuusryhmiin kuuluvia, Suomessa asuvia maahanmuuttajia kohtaan on muuttunut lamavuosien jälkeen aiempaa positiivisemmaksi.
[...]
Periaatteellisella tasolla olevista, positiivista asenteista huolimatta maahanmuuttajien työllistyminen kestää käytännössä kantaväestöä pidempään. Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että parhaiten työllistyvät ne henkilöt, jotka muistuttavat suomalaisia kulttuurisesti sekä ulkonäöltään ja tulevat korkean elintason maista. Työnsaantia edesauttaa myös nuori ikä, Suomessa hankittu pitkä koulutus, hyvä suomenkielen taito ja se, että henkilö on asunut Suomessa vähintään viisi vuotta. Yleisesti maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on miehiä heikompi; erityisen heikosti ovat työllistyneet musliminaiset.
[...]
Lisäksi ongelmia aiheutuu siitä, että monissa maissa tutkintorakenteet ovat toisenlaisia kuin Suomessa, jonka vuoksi niitä voi olla vaikeata verrata suomalaisiin standardeihin. Lisäksi työnantajat pelkäävät, että maahanmuuttajien perehdyttäminen vaatii enemmän aikaa ja resursseja kuin suomalaisten, jonka vuoksi aiheuttaa työnantajan näkökulmasta ylimääräisiä kustannuksia.
[...]
Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että integroitumisen kannalta keskeisimmät tekijät ovat hyvä kielitaito ja työpaikka. Suomenkielen kursseilla on mahdollista oppia kielen alkeet, mutta sujuvaksi kielenkäyttö muodostuu vain pitkäaikaisen ja aktiivisen käytännön harjoittelun kautta. Luonnollinen tilaisuus harjoitteluun syntyy esimerkiksi juuri työelämässä.

Eräs toimiva tapa maahanmuuttajien perehdyttämiseen suomalaiseen työelämään - ja samalla heidän osaamisensa päivittämiseen - voisi olla oppisopimuskoulutus -tyyppinen malli, jossa kantasuomalainen, tai Suomessa jo pidempään asunut maahanmuuttajataustainen mentori perehdyttää uudemman tulokkaan kulloisellakin alalla vallitseviin suomalaisiin toimintatapoihin.

Toisaalta on tärkeätä pitää mielessä, että maahanmuuttajan suomalaiseen työelämään perehdyttämisen lisäksi meidän kantasuomalaisten tulee olla avoimia tarkastamaan omia käsityksiämme. Ennakkoluulot poistuvat parhaiten henkilökohtaisessa, riittävän pitkään tapahtuvassa luonnollisessa kanssakäymisessä.
[...]