Turun Sanomat: Irakilaispakolaisten palauttamisesta voi tulla Suomelle miljoonalasku

Suomessa oleskelevien irakilaispakolaisten palauttaminen kotimaahansa ei toistaiseksi onnistu, koska Suomella ei ole Irakin kanssa voimassa olevaa yhteistyösopimusta. Irakin suostuttelu omien kansalaistensa vastaanottamisen mahdollistavaan sopimukseen voi käydä kalliiksi.

Turun Sanomat:
Irakilaispakolaisten palauttamisesta voi tulla Suomelle miljoonalasku
Suomessa aletaan valmistella irakilaispakolaisten palauttamista
10.1.2009

Suomessa oleskelevien irakilaispakolaisten palauttaminen kotimaahansa ei toistaiseksi onnistu, koska Suomella ei ole Irakin kanssa voimassa olevaa yhteistyösopimusta. Irakin suostuttelu omien kansalaistensa vastaanottamisen mahdollistavaan sopimukseen voi käydä kalliiksi.

Maat, jotka sopimuksen ovat saaneet aikaan, ovat joutuneet lupaamaan kylkiäisinä Irakiin erilaisia avustuspaketteja ja taloudellista tukea. Esimerkiksi Ruotsi maksaa maalle yhteensä 10,4 miljoonaa euroa kehitysyhteistyörahoja. Tosin Ruotsissa on huomattavasti Suomea enemmän irakilaispakolaisia.

- Näyttää siltä, että sopimukseen sisältyy paluumuuttajille annettava avustuspaketti sekä jälleenrakennusta tai kehitysyhteistyötä, kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä.

Päivärinteen mukaan useimmissa maissa sopimusta on jouduttu hieromaan pitkään paikallisten viranomaisten kanssa. Päivärinne ei osaa arvioida, millaisista avustussummista Suomen neuvotteluissa tullaan puhumaan.

Suomen vuosittaiset kehitysapurahat Irakiin ovat olleet vain muutaman miljoonan luokkaa ja nekin on pääosin ohjattu YK:n hallinnoimaan rahastoon.

Tällä hetkellä esimerkiksi kolmisenkymmentä kurdialueilta tullutta turvapaikanhakijaa saa pysyä Suomessa vain siksi, että paikalliset viranomaiset eivät suostu vastaanottamaan heitä takaisin.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Irakin valtion kanssa tehtävä sopimus on sisäministeriössä vasta alkuvaiheen suunnittelussa. Samassa vaiheessa on samankaltainen järjestely Afganistaniin.

Suomeen tuli viime vuonna yhteensä noin 4 000 turvapaikanhakijaa. Heistä suurimmat yksittäiset ryhmät muodostivat Irakista ja Somaliasta tulleet. Molemmista maista saapui noin tuhat turvapaikanhakijaa.

-----------------------

Suomi harkinnee tämän vuoden kuluessa Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden asemaa uudelleen. Käytännössä maahantulijoiden käännyttäminen on kuitenkin tällä hetkellä mahdotonta puuttuvan yhteistyösopimuksen vuoksi. Suomessa on esimerkiksi kolmisenkymmentä Irakin pohjoisosien kurdimaakunnista tullutta turvapaikanhakijaa, joiden ainoa peruste maassaololle on, ettei heitä pystytä palauttamaan.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että Irakin pohjoisosista tulleiden pakolaisen turvapaikkahakemuksille ei ole perusteita, sillä autonomisia kurdialueita pidetään turvallisina. He ovat kuitenkin saaneet luvan oleskeluun Suomessa.

- Käytännössä kurdiviranomaiset eivät ole olleet vastaanottavaisia. Mahdollisuuksia palauttamiseen ei siis ole, Repo selittää.

- Käytäntö on osoittanut, että hommien pitää olla aika hyvin selvitetty, jotta palauttaminen onnistuisi, hän viittaa irakilaisviranomaisten asenteisiin.

Ruotsi palauttaa tuhansia

Ruotsi aikoo tehostaa Irakista tulevan pakolaisvirran käännyttämistä rajoillaan. Ruotsalainen päivälehti Dagens Nyheter kertoi torstaina, että tuhannet irakilaiset ovat saamassa lähtöpassit maasta. Palautettavia turvapaikanhakijoita varten ollaan maassa järjestämässä erityisiä vuokralentokoneita, koska tavallisten reittilentojen kapasiteetti ei palauttamisoperaatioon riitä.

Revon mukaan Ruotsin jyrkentynyt pakolaislinja on suomalaisviranomaisten tiedossa. Hän ei usko, että Ruotsin palautuspäätökset vaikuttavat Suomeen pyrkivien irakilaisten määrään. Ruotsista Suomeen siirtyvien turvapaikanhakijoiden hakemuksia ei täällä käsitellä uusiksi, vaan mahdolliset tulijat palautetaan takaisin lahden yli.

Sen sijaan Ruotsin linja saattaa vaikuttaa Suomen asenteisiin Irakista tulevia kohtaan.

- Meillä on katsottu, että Irakin keski- ja eteläosien turvallisuustilanne on sellainen, että siellä voi koska tahansa puhjeta aseellinen konflikti. Toki meilläkin turvapaikanhakijoita tuottavan maan tilannetta seurataan jatkuvasti.

Ruotsi on Revon mukaan palauttamassa pakolaisia nimenomaan meillä vaarallisiksi katsotuille alueille.

- Jos löytyy käytännön kokemuksia siitä, että tällaisille mahdottomiksi katsotuille alueille palauttaminen saadaan toteutettua, pakko meidänkin on muuttaa käytäntöä, johtaja linjaa.

Viime vuonna Suomeen saapui arviolta noin 4 000 turvapaikanhakijaa, joista irakilaiset ja somalit muodostivat suurimmat ryhmät. Molemmista maista tuli noin tuhat henkeä.

Irak kiristää kehitystukea

Ruotsilla on Irakin kanssa tehty yhteistyösopimus, jonka perusteella pakolaisia voidaan palauttaa. Suomessa sopimuksen valmistelu on vasta alkutekijöissään. Kolmikantainen sopimus on tarkoitus solmia Suomen, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Irakin valtion kesken. Se kuitenkin vaatii rahaa.

Suomalaisviranomaisten mukaan Ruotsilta ja Norjalta on vaadittu taloudellisia panostuksia Irakiin, jotta paikalliset viranomaiset suostuvat avaamaan portit palautettaville kansalaisilleen. Esimerkiksi Ruotsi maksaa Irakiin vuosittain noin 10,4 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöavustuksia.

Suomi on viimeisen kuuden vuoden aikana maksanut kehitysapurahoja Irakiin yhteensä vain noin 21 miljoonaa euroa. Niistäkin suurin osa on ohjattu YK-rahastoon.

Maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä kertoo, että Suomessa on seurattu muiden Euroopan maiden ja Pohjoismaiden kokemuksia palautussopimuksen solmimisesta.

- Useimmissa maissa neuvotteluvaihe on ollut pitkä ja vaikea.

- Näyttää siltä, että sopimukseen sisältyy paluumuuttajille annettava avustuspaketti sekä jälleenrakennusta tai kehitysyhteistyötä, hän arvioi.

Päivärinne ei osaa ennustaa, millaisista summista Suomen neuvotteluissa puhutaan, kun ne saadaan käyntiin. Samanlaisen yhteistyön valmistelut on aloitettu myös Afganistanin suuntaan.