sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Iltalehti: Kunnat tarjoavat kitsaasti asuntoja pakolaisille

Kemin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen syyttää kuntia hidastelusta asuntojen tarjoamisessa pakolaisille. Rytkönen pitää perimmäisenä syynä tilanteeseen valtion jälkeenjääneitä tukia kunnille. Kuntien viivyttely ruuhkauttaa vastaanottokeskuksia ja monet niistä kärsivät tilanahtaudesta. Kemin keskuksen paikkalukua nostettiin hiljattain 250:een.

Iltalehti/STT:
Kunnat tarjoavat kitsaasti asuntoja pakolaisille
18.1.2009

Aamulehti/STT:
Kunnat tarjoavat kitsaasti asuntoja pakolaisille
18.1.2009


Kemin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen arvelee, että kunnat hidastelevat asuntojen tarjoamisessa pakolaisille. Tämä osaltaan ruuhkauttaa vastaanottokeskuksia, joista monet kärsivät pahasta tilanahtaudesta.

- Kunnilla on kiintiöitä (pakolaisten asuttamiseksi). Asenne on vain ollut se, ettei asuntojen jakoa ole kiirehditty. Tällä on haluttu osoittaa valtiovallalle, että tukea tarvittaisiin enemmän. Kuntien rahallinen tuki on kaiketi tarkistettu viimeksi 1990-luvun alkupuolella, Rytkönen sanoo.

Rytkösen tietojen mukaan eri vastaanottokeskuksissa odottaa kuntaan sijoittumista ja kotouttamisen aloittamista noin 250 myönteisen päätöksen saanutta henkilöä. Heidän joukossaan on myös lapsiperheitä.

Viime vuonna Suomeen saapui lähes 4 000 turvapaikanhakijaa. Määrä on ennätyksellinen. Rytkösen mukaan tämä tuo omat haasteensa keskuksille.

Kemissä jo nyt ahtautta

Myös Kemin vastaanottokeskuksessa ovat paikat käyneet ahtaiksi, vaikka keskus aloitti toimintansa vasta viime marraskuun puolivälissä. Kemissä petipaikkoja on jouduttu väliaikaisesti sijoittamaan lattialle.

Aluksi keskuksen paikkaluvuksi määriteltiin 150. Jo ennen joulua keskuksessa oli liki 200 turvapaikanhakijaa, joten paikkalukua nostettiin ainakin tämän vuoden loppuun 250:een.

- Tällä hetkellä keskuksessa on 251 turvapaikanhakijaa. He edustavat 19:ää eri kansallisuutta. Suurin ryhmä on eri maista tulleet kurdit. Lapsia turvapaikanhakijoista on noin 30.

Rytkösen mukaan vastaanottokeskuksen yhteistyö Kemin kaupungin kanssa on lähtenyt hyvin vauhtiin.

- Kemi nosti vuodenvaihteessa pakolaisten kuntapaikkojen määrän 50:een, kun se aiemmin oli 30. Meidän keskuksestamme varmaan aika iso osa siirtyy asukkaiksi Kemiin.

Kunnat auttavat kotoutumaan

Rytkönen kertoo, että Suomeen tuleva turvapaikanhakija sijoitetaan ensin vastaanottokeskukseen. Siinä vaiheessa ei vielä tiedetä, voiko hän jäädä Suomeen. Kun turvapaikanhakijalle myönnetään oleskelulupa, hän saa pakolaisstatuksen.

- Aika harva oleskeluluvan saaneista pystyy heti järjestämään itselleen asunnon ja työpaikan. Tässä vaiheessa kunnat tulevat mukaan ja tarjoavat heille asunnon sekä perustoimeentulon. Sitten pakolaiset vähitellen kouluttautuvat ja hankkivat töitä. Heistä tulee tavallisia kuntalaisia, eikä tukea enää tarvita, Rytkönen selvittää.

Rytkösen mukaan kunnat saavat kolmen vuoden ajan taloudellista tukea siihen, että he ottavat pakolaisia asumaan kuntaan.