Väestöliitto: Maahanmuutto ja vastuu kotoutumisen edistämisestä

Väestöliiton monikulttuurisuuden osaamiskeskus Kotipuun monikultturisuuspäällikkö Meri-Sisko Eskola kirjoittaa maahanmuutosta ja kotoutumisesta. Eskola toivoo rahoitusta ja kohdennettavia voimavaroja maahanmuuttajajärjestöille, valtakunnalliselle kotouttamisen osaamis- ja kehittämiskeskukselle sekä monikulttuurisuuden osaamiskeskus Kotipuun koulutukselle ja konsultaatiolle.

Avainammattien opintosuunnitelmiin tarvitaan pikaisesti nykyistä enemmän maahanmuuttoon, kotoutumiseen, yhdenvertaisuuteen ja monikulttuurisuuden asiantuntijuuteen liittyviä opintokokonaisuuksia. Lisäksi on tarve viranomaisten, erityisesti päiväkoti-, koulu-, lastensuojelu- ja muun sosiaalitoimen ja perhepalveluiden sisällöllisestä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä räätälöidystä työyhteisöjen täydennyskoulutuksesta.

Väestöliitto/Meri-Sisko Eskola:
Maahanmuutto ja vastuu kotoutumisen edistämisestä
13.1.2009

[...]
Usein myös saamme väärän kuvan Suomeen tapahtuvan maahanmuuton mittasuhteista. Tosiasiassa Suomeen ei virtaa maahanmuuttajia, eikä tänne ei ole tulvinut turvapaikanhakijoita. Muihin Euroopan maihin verrattuna muutto on ollut määrällisesti pientä.

Maahanmuuttajien määrät ovat Suomessa edelleen vähäisiä, joten sekä muutto että kotouttaminen ovat hyvin hallittavissa.
[...]
Oma ryhmänsä on Suomessa kansainvälistä suojelua saavat henkilöt, joiden perheenjäsenet ovat pakolaistilanteissa joutuneet erilleen. Näiden perheiden yhdistämiselle ei ole asetettu tuloedellytyksiä. Huoli muualla olevista perheenjäsenistä on usein myös merkittävä kotoutumisen este.
[...]
Viime vuoden kuluessa luimme usein uutisia turvapaikanhakijoiden ja erityisesti yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän suuresta prosentuaalisesta kasvusta. Lukumääräisesti nämäkin luvut ovat kuitenkin vielä pieniä. Vuonna 2008 Suomesta haki turvapaikkaa alle 4000 henkilöä. Suomessa koko vuoden 2008 hakijoista 690 oli sellaisia alaikäisiä, jotka olivat saapuneet maahan ilman huoltajaa. Siis 690 kaikista maailman sekasortoisissa oloissa elävistä miljoonista lapsista tai nuorista tuli yksin Suomeen ja haki turvapaikkaa.
[...]
Lisäksi on esimerkkejä siitä, kuinka esimerkiksi etninen ja kielellinen monimuotoisuus on aidosti nostettu monikulttuurisen alueen voimavaraksi. Yksi tällainen esimerkki on Suur-Tukholman monikulttuurisessa lähiössä Rinkebyssä, jonka aikanaan huonomaineisesta maahanmuuttajakoulusta on pitkän ja systemaattisen työn tuloksena kehitetty monilla mittareilla mitattuna yksi Ruotsin parhaista ja Pohjoismaiden palkituimmista kouluista.
[...]
Avainammattien opintosuunnitelmiin tarvitaan pikaisesti nykyistä enemmin maahanmuuttoon, kotoutumiseen, yhdenvertaisuuteen ja monikulttuurisuuden asiantuntijuuteen liittyviä opintokokonaisuuksia. Lisäksi on tarve viranomaisten, erityisesti päiväkoti-, koulu-, lastensuojelu- ja muun sosiaalitoimen ja perhepalveluiden sisällöllisestä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä räätälöidystä työyhteisöjen täydennyskoulutuksesta. Julkisten ja muiden palvelutuottajien henkilöstö tarvitsee sisällöllistä tukea ja ohjausta arkityöhönsä.
[...]
Jotta hyvät käytännöt saadaan kaikkialla toimiviksi, tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea sekä valtakunnallista että kunnallista poliittista tahtoa kohdentaa voimavaroja siten, että maahanmuuttajaväestön tarpeet otetaan arjen yhteisöissä huomioon. Lisäksi tarvitaan monenlaisia uusia työmenetelmiä ja oivaltamista niiden kehittämisessä. Valtakunnalliselle kotouttamisen osaamis- ja kehittämiskeskukselle on pikainen tilaus. Keskuksen tehtävänä tulisi olla lainsäädäntö, voimavara- ja muuta viranomaisohjausta täydentäen kehittää kotouttamisen hyviä käytäntöjä, kerätä ja levittää niistä tietoa, kouluttaa, ohjata ja neuvoa kuntia ja muita toimijoita sekä avustaa verkostoitumisessa. Sille tulisi kohdentaa riittävät voimavarat toimia sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti.
[...]
Luonnollisesti myös kumppanuuden, vertaisuuden ja vertaistukimallien ammattitaitoinen kehittäminen ja levittäminen koko maahan edellyttää riittävän rahoituksen kohdentamista.
[...]
Maahanmuuttajien omat järjestöt ovat vertaistoiminnassa avaintoimijoita ja kuntien kumppaneita. Monet niistä tarvitsevat kuitenkin rahoituksen lisäksi koulutusta, neuvontaa ja muuta tukea palvelujen tuottajina. Suomalaiseen järjestölainsäädäntöön ja -käytäntöihin, rahoitusmahdollisuuksiin, projektihallinnointiin jne. perehtyminen vaatii aikaa ja ohjausta. Ratkaisuna voisi olla esimerkiksi yrityshautomomallin kaltainen järjestöhautomo, tai osaamiskeskus, jonka kautta kanavoitaisiin maahanmuuttajajärjestöille toimintarahoitusta ja joka antaisi niille koulutusta, ohjausta ja neuvontaa