Aamulehti: Yksi ruotsalainen haki Suomesta turvapaikkaa

Aamulehteen haastateltu Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että yhä suuremmalla osalla Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista on jo pakolaisasema jossain toisessa Euroopan maassa. Viime vuonna valtaosa turvapaikoista myönnettiin hakijoille joiden henkilöllisyyttä ei pystytty varmistamaan. Suomessa on jopa 3000 ihmistä joiden oikea henkilöllisyys ja tausta on tuntematon.

Repo arvioi alaikäisten hakijoiden määrän kuusinkertaistumisen johtuvan osittain Suomen muista maista poikkeavasta päätöskäytännöstä. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja palauttavat turvapaikanhakijoita rauhoittuneisiin Etelä- ja Keski-Irakiin.

Aamulehti:
Yksi ruotsalainen haki Suomesta turvapaikkaa
16.1.2009

Viime vuonna yksi Ruotsin kansalainen haki turvapaikkaa Suomesta. Suurimmat hakijaryhmät olivat kuitenkin irakilaiset (1 250 hakijaa) ja somalialaiset (reilu 1 000 hakijaa).

Suomi harkitsee kevään aikana, voiko turvapaikanhakijoita palauttaa Etelä- ja Keski-Irakiin, jossa sodanaikainen tilanne on rauhoittunut. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja palauttavat tällä hetkellä väkeä näille alueille.

- Somalian tilanne katastrofaalisempi, mutta Irakin kohdalla seuraamme tilannetta. Kevään aikana on tarkoitus kartoittaa asiaa. Tilanteet muuttuvat maissa niin nopeasti. Seuraamme toki, mitä kokemuksia muilla on palauttamisesta, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo.

Suomessa laitettiin vireille ennätykselliset 4 016 turvapaikkahakemusta viime vuonna. Turvapaikanhakijoiden tulo on jatkunut tammikuussa viime vuotta vilkkaampana. Pelkästään tammikuussa 500 hakijan arvellaan tulevan Suomeen.

Viime vuoden turvapaikanhakijoista irakilaisia on 1 250, somalialaisia reilu 1 000. Seuraavaksi suurin ryhmä on afganistanilaiset.

Viime vuonna yhteensä 60 prosentille turvapaikanhakijoista myönnettiin turvapaikka tai oleskelulupa.

- Valtaosassa hyväksytyistä henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan.

- Loppuvuonna ilmeni, että yhä suurempi osa turvapaikanhakijoista oli tullut Euroopasta. Totesimme, että henkilöillä oli jo pakolaisasema jossain maassa. Jopa yksi Ruotsin kansalainen tuli hakemaan turvapaikkaa, Repo sanoo.

Maahanmuuttovirasto ei ole ehtinyt selvittää kaikkien tulijoiden matkareittejä tai henkilöllisyyttä, joten Suomessa asuu tällä hetkellä jopa 3 000 ihmistä, joiden tausta on tuntematon.

Vuonna 2007 alaikäisiä oli noin 100, nyt 650. Mistä alaikäisten kasvanut määrä johtuu, Esko Repo?

- Hankala arvioida. Vaikutusta on myös päätöskäytännöillä. Jos jossain päin todetaan, että turvaa saa, sinne pyritään jatkossakin. Kansainvälisen suojelun osalta ei ole erikoisia vaihteluita, mutta turvallisuustilanteen arvioinnissa on eroja.

Suomella ei ole sopimuksia myöskään Irakin pohjoisosan kurdimaakunnan kanssa, joten turvalliseksi katsottuihin pohjoisosiin ei voi palauttaa väkeä takaisin.

Muissa Pohjoismaissa turvapaikanhakijoiden määrät ovat Suomea suurempia. Ruotsissa viime vuoden määrä on noin 24 000. Norjassa luku oli 15 000, mikä oli kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2007. Tiukan linjan Tanskassa määrä pysyi samana, 2 000:ntena.