Imatralainen: Kunnat eivät halua ottaa pakolaisia

Imatralainen: Kunnat eivät halua ottaa pakolaisia 2.2.2014

Turvapaikanhakijoille on entistä vaikeampi löytää sijoituspaikkoja kunnista.

Etelä-Karjalassa turvapaikanhakijoita ottaa vastaan ainoastaan Lappeenranta, joka on valmis ottamaan vuodessa 5–10 turvapaikanhakijaa.

Esimerkiksi Kouvola ottaa vastaan kolminkertaisen määrän turvapaikanhakijoita, vaikka se on asukasluvultaan vain 1,2 kertaa Lappeenrantaa suurempi.

– Kuntien pitäisi suoraan sanottuna vähän aktivoitua. Tarvetta näille kuntapalveluille on. Se on ihan selvä, sanoo Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen.

Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa noin 3 000 ihmistä, joista puolet sai myönteisen päätöksen.

Päätöksen saamisen jälkeen turvapaikanhakijalle aletaan etsiä sijoituspaikkaa kunnista. Kynnelle kykenevät siirtyvät kuntiin itsenäisesti.

Joutsenon vastaanottokeskuksessa päätöstä ja sijoituspaikkaa odottaa kerrallaan reilut parisataa hakijaa.

– Kunnat eivät ole olleet hirveän halukkaita ottamaan heitä vastaan. Se voi johtua asuntotilanteesta tai jostakin muusta syystä, Kähkönen sanoo.

Rahan ei pitäisi olla kunnille päällimmäinen ongelma, koska valtio maksaa viulut.

Lappeenrannan kaupungin hyvinvointisuunnittelija Sanna Natunen sanoo, että kaupunki toteuttaa vastuullista maahanmuuttotyötä Eksoten maahanmuuttopalveluiden avulla.

– Otamme vastaan sen määrän, jolle palvelujärjestelmämme kykenee takaamaan tarvittavat ja laadukkaat palvelut ja sitä kautta mahdollistamaan hyvän elämän edellytykset, Natunen kertoo.

Natusen mukaan Lappeenrantaa ei voi suoraan verrata Kouvolaan.

– Jokainen kunta tekee itsenäisesti myös maahanmuuttoa koskevat päätöksensä, hän muistuttaa.

Valtio maksaa viulut

Lappeenrannan kaupunki ottaa tänä vuonna vastaan 5–10 turvapaikanhakijaa. He saapuvat Lappeenrantaan maahanmuuttoviraston vastaanottokeskuksista.

Lisäksi kaupunki on päättänyt ottaa vastaan 20 kiintiöpakolaista Syyrian sodan keskeltä.

Muut Etelä-Karjalan kunnat eivät ole ottaneet turvapaikanhakijoita eivätkä kiintiöpakolaisia.

Valtio maksaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista koituvat kulut kolmen vuoden ajan. Jos pakolainen pääsee sinä aikana työelämään, hänestä ei koidu kaupungille kuluja.


Punttisali ja lastenvaunuvarikko – Tällaista keskuksessa on

Peltojen keskellä kohoaa kaksi punatiilistä rakennusta.

Vuodesta 1935 vuoteen 2011 niissä toimi Konnunsuon vankila, mutta nyt ikkunoista on poistettu kalterit ja asukkaat saavat tulla ja mennä vapaasti.

Vankilan entisessä keittiössä tarjoillaan tänään naudanlihapataa á la Amica.

Alakerran punttisalilla nuoret miehet nostavat rautaa. Sali on ahkerassa käytössä, koska nuoria miehiä riittää.

Alakerrassa on myös tuiki tarpeellinen lastenvaunuvarikko.

Maanalainen käytävä vie asuntolaan, jossa turvapaikanhakijat nukkuvat neljän hengen huoneissa. Mukavuutena ovat vessa ja jääkaappi.