Svenska Yle: Pekka Poutanen: En flykting - en bra eller dålig affär?

Svenska Yle: Pekka Poutanen: En flykting - en bra eller dålig affär? 7.2.2014
Kirkkonummen Sanomat: Menneen maailman keskustelua maahanmuutosta valtuustossa

Efter två års roende och hopande beslöt Kyrkslätts kommunfullmäktige ta emot kvotflyktingar. Hela 15 personer vart annat år.

Diskussionen var livlig i salen. Det var ingen överraskning att sannfinländarna inte ville ha utlänningar till kommunen. Överraskande var att samlingspartiets grupp kraftigt motsatte sig att välkomna invandrare till Kyrkslätt. Näringslivets organisationer har i kraftiga ordalag betonat att Finland inte klarar sig utan betydligt större inflyttning. Nativiteten är så låg att Finland snabbt förgummas och förgubbas. Grunden för landets ekonomi faller sönder.

Det starkaste argumentet att kämpa mot ökad invandring var att man inte vet vad en flykting eller invadrare kostar kommunen. Staten betalar en betydande del av kostnaderna för kvotflyktingar. En hade hört att man i Lojo räknat ut att en flykting är en dålig affär. I Kouvola hade man kommit till ett helt motsatt resultat.

Kanske man borde inleda ett system att räkna alla inflyttades - både inhemska och utländska - ekonomiska värde innan dörren till kommunen öppnas. En finländsk familj där pappan är svårt alkoholiserad, mamman kroniskt sjuk och barnen har olika problem kan kosta för kommunen mångdubbelt mera än en flyktingfamilj. Prissättningen av hushåll är ren mänskohandel, konstaterade en fullmäktigeledamot.

I korridorerna var någon orolig för att invandrare ofta har ett stort antal barn. Det är just barn vi behöver för att landet inte föråldras. Barnen går i skola och lär sig snabbt språket. Det tar inte många år tills de är helt och fullt med i arbetslivet med minst lika stor motivation som stambefolkningen. För dem duger också annat än trendjobben.

De som flyr eller av någon annan orsak lämnar sitt land hör oftast till den aktivaste delen av befolkningen. Utbildningen är hög. Att studera och lära sig nytt och nya språk är inte främmande för dessa människor. De bär med sig ett stort inlärningskapital, som inte kostat något för Finland och Kyrkslätt. Högersidan i fullmäktigesalen tycks ännu ha en inaktuell bild av dagens invandring.

I tre års tid har den inhemska flyttningsrörelsen i Kyrkslätt varit på minus. I fjol flyttade ca 100 människor mera till andra finländska kommuner än det kom från andra håll till Kyrkslätt. Ökningen av nyfödda har blivit mindre än tidigare. År 2013 var fjärde året i rad då den utländska inflyttningen till kommunen ökade. I Helsingfors kommer ca två tredjedelar av befolkningsökningen utomlands ifrån.

I fullmäktigesalen i Kyrkslätt sitter en hel del ledamöter, som lever i tron att en kommun kan styra inflyttningsströmmar. En utlänning, som bor i detta land kan fritt välja sin hemort. Medborgare från andra EU-länder har nästan samma rättigheter och plikter som våra egna medborgare. En upplyst kommun bär internationellt gemensamt ansvar och tar emot människor som flyr från sina hem.

_________________________________________

Kirkkonummen Sanomat: Menneen maailman keskustelua maahanmuutosta valtuustossa

Kirkkonummen valtuustossa käytiin vilkas keskustelu maahanmuutosta. Parin vuoden veivaamisen jälkeen kunnanvaltuusto päätti, että kunta ottaa vastaan pakolaisia, kokonaiset 15 henkeä vuodessa. Valtio maksaa kiintiöpakolaisista alkuvaiheessa merkittävän korvauksen ensimmäisiltä vuosilta. Viime vuonna Kirkkonummelle tuli 135 maahanmuuttajaa joidenkin poliitikkojen toıjuntataistelusta huolimatta.

Valtuuston keskustelussa yllättävä piirre oli, että elinkeinoelämän ja yrittäjyyden perinteiset puolestapuhujat olivat innokkaimmin sulkemassa rajoja. Suomi näivettyy jos emme saa houkuteltua merkittävästi nykyistä enemmän maahanmuuttajia. Huoltosuhde on kääntymässä pelottavan pahaksi. Kotimaiset työvoimaresurssit eivät riitä tyydyttämään työvoiman kysyntää. Kokoomusta lähellä oleva Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kirjoitti äskettäin: ”Suomessa pitää pikaisesti kohentaa työllisyysastetta maahanmuuttoa lisäämällä, jotta esimerkiksi eläköitymisestä johtuva verovaje saadaan korjattua".

Ilman maahanmuuttoa koko pääkaupunkiseudun väestön kasvu olisi jäänyt huomattavasti pienemmäksi viime vuosina. Helsingin väestön lisäyksestä tulee karkeasti kaksi kolmasosaa maahanmuutosta. Ilman maahan muuttoa Kirkkonummi olisi ollut viime vuonna muuttotappiokunta. Kotimaan muutossa kuntamme on ollut miinuksella jo kolmen vuoden ajan. Kirkkonummella maahanmuuttajien lukumäärä on ollut kasvussa neljän vuoden ajan.

Maahanmuuttajia vieroksuvat valtuutetut tiukkasivat virkamiehiltä maahanmuuttajasta aiheutuvia kustannuksia. Joku kertoi Lohjalla ynnätyn, että miinukselle menee. Toinen valisti, että Kouvolassa tuloksena oli plussaa. Aika vaikea tehtävä tällainen laskelma on.

Kukaan ei kysy mitä maksaa jos kuntaan on muuttamassa suomalainen ongelmaperhe, jossa on alkoholiongelma, äiti vailla työtä ja lapset erilaisen avun tarpeessa. Pitäisikö virkamiehen olla passissa rajalla tutkimassa tulijan kelpoisuutta ja kannattavuutta kunnalle. Tässä maassa asuva suomalainen ja ulkomaalainen liikkuu ja asettuu asumaan sinne mihin haluaa - esimerkiksi Kirkkonummelle - riippumatta siitä valtuutetut puhuvat ja tekevät.

Elo Kirkkonummella ei ole viime aikoina ollut kovin reipasta. Läpikulkijoiden joukko on ollut suuri. Viime vuonna Kirkkonummelle muutti 2060 henkeä ja 2157 lähti muihin maisemiin. Yrityksiä tulee kuntaan nihkeästi.

Moottoritien tulo ei tuonut uutta pirteyttä.

Ympäristö, jossa erilaiset ihmiset, kielet ja kulttuurit törmäävät synnyttää positiivista ”säpinää”. Maahanmuuttajilla on vahva yrittämisen kipinä. Vanha monikielinen ja -kulttuurinen Viipuri oli kukoistava esimerkki tästä. Kirkkonummelaiset ovat korkeasti koulutettuja, matkailleita ja maailmaa nähneitä eivätkä he pelkää muualta tulijoita. Toivottavasti saamme toreille ja kujille lisää väriä ja eloa arkeamme ilostuttamaan.

Nykyinen syntyvyyden taso ei lupaa Suomelle hyvää. Seniorit eivät voi kannatella hyvinvointiamme. Pitkällä tähtäimellä viisasta maahanmuuttopolitiikkaa olisi suosia monilapsisia perheitä.

PEKKA POUTANEN