Helsingin Sanomat, mielipide:
Mervi Virtanen: Maahanmuuton faktat tiedettävä
17.8.2009
Viime aikoina (esimerkiksi HS 7. 8.) on keskusteltu maahanmuutosta. Yleisesti keskustelu on ollut rakentavaa. Sitä tuleekin käydä, mutta ei niin, että keskustelu perustuu vääriin taustatietoihin. Haluan korjata muutamia keskeisimpiä väärinkäsityksiä.
Suomen väestöstä 2,5 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuoden 2008 alussa EU:n tilaston mukaan. Vastaava osuus oli useissa EU-maissa suurempi. Esimerkiksi Ruotsissa se oli 5,7, Tanskassa 5,5, Hollannissa 4,2, Irlannissa 12,6, Britanniassa 6,6 ja Portugalissakin 4,2 prosenttia.
Mielipidekirjoituksissa on viitattu turvapaikanhakijoiden – tai ylipäänsä maahanmuuttajien – määrän vaikuttavan väestörakenteeseemme. Vuonna 2008 Suomeen saapui 4 035 turvapaikanhakijaa. Keskimäärin 40 prosenttia hakijoista saa myönteisen oleskeluluvan. Vuonna 2008 oleskeluluvan Suomeen sai 908 henkilöä. Lisäksi Suomi vastaanotti 749 kiintiöpakolaista. 562 henkilöä sai oleskeluluvan pakolaisen perheenjäsenenä. Yhteensä tämä tekee 2 219 ihmistä.
Suomeen muutti vuonna 2008 eri oleskelulupien perusteella 19 906 ulkomaan kansalaista nettomuuton ollessa 15 410. Vuonna 2008 maassamme syntyi noin 60 000 lasta. Väestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole.
Väestön ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin tulevaisuudessa työvoimapulaa, johon voidaan osin vastata työvoiman maahanmuutolla.
Suomi noudattaa solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia. Perustuslakimme rakentuu ihmisoikeuksien osalta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten varaan. Perustuslakia on sellaisenaan noudatettava.
Perustuslaissa on määritelty esimerkiksi palauttamiskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Suomen pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa ohjaa ulkomaalaislaki. Lisäksi Euroopan unioni ja sen direktiivit ohjaavat turvapaikkapolitiikkaamme.
Turvapaikkahakemus käsitellään aina yksilöllisesti. Mikäli jostain tietystä maasta tuleville turvapaikanhakijoille myönnetään pääsääntöisesti turvapaikka tai oleskelulupa, on maan ihmisoikeustilanne yleisesti huonolla tasolla. Yksittäisellä henkilöllä saattaa kuitenkin olla aidosti tarve saada suojelua, vaikka hän tulisikin maasta, jossa ihmisoikeustilanne on yleisesti kohtalaisen hyvä.
Kaikkia Suomessa asuvia kohdellaan lainsäädäntömme mukaan yhdenvertaisesti sosiaaliturvan ja palveluiden saajina. Maahanmuuttajat eivät ole Suomen kansalaisiin nähden paremmassa asemassa.
Keskeisin kantaväestön palveluista poikkeava tuki on maahanmuuttajien kieli- ja yhteiskuntaan perehdyttävä koulutus. Tämä koulutus on tärkeää, jotta maahanmuuttajat kotoutuvat ja työllistyvät.
Turvapaikanhakijat sen sijaan eivät asu Suomessa, eivätkä siis ole oikeutettuja asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan tai palveluihin. He odottavat turvapaikkahakemuksensa käsittelyä joko vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa esimerkiksi sukulaistensa luona. Tuona aikana valtio vastaa heidän toimeentuloturvastaan.
Täysi-ikäisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on kymmenen prosenttia vähemmän ja alaikäisen turvapaikanhakijan viisitoista prosenttia pienempi kuin kuntalaisen. Hakija maksaa toimeentulotuestaan kaikki päivittäiset menonsa kuten ravinnon, puhtauden ja lääkemenot. Jos vastaanottokeskuksessa järjestetään ateriointi, sen arvo vähennetään toimeentulotuesta. Jos hakija käy töissä, häneltä voidaan periä maksu majoituksesta.
Hakijoilla on myös velvoitteita. He osallistuvat vastaanottokeskuksen siivoukseen ja muihin toimintoihin sekä suomen kielen ja yhteiskunnan perustietojen opetukseen. Mikäli turvapaikanhakija kieltäytyy osallistumasta näihin toimintoihin, voidaan toimeentulotukea väliaikaisesti alentaa. Kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen saaneet käännytetään maasta.
Maahanmuutto on ilmiö, johon vaikuttavat monet eri tekijät: kansallinen päätöksenteko, kansainvälisten sopimusten velvoitteet, kansainväliset kriisit ja yhä enemmän globalisaatio. Maahanmuuttajat ovat ihmisiä tämän ilmiön sisällä.
Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee. Tutkimusten (muun muassa Jaakkola) mukaan suomalaisilla on kontakteja ulkomaalaisiin aiempaa enemmän. Tutkimuksessa on myös todettu, että mitä useampia ulkomaalaisia vastaajat tunsivat henkilökohtaisesti, sitä myönteisemmin he suhtautuivat maahanmuuttoon.
MERVI VIRTANEN
maahanmuuttojohtaja
sisäasiainministeriö