lauantai 15. elokuuta 2009
Juha Mäki-Ketelä: Piikki on edelleen auki
Aamulehti, mielipide:
Juha Mäki-Ketelä: Piikki on edelleen auki
15.8.2009
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) vaatii kuntia panemaan menonsa kuriin, koska valtion rajattomaksi kuviteltu piikki ei enää olekaan niille auki (AL 8.8.). Pelkästään tuloihin tuijottamisen sijaan kuntien tulisi kiinnittää Vanhasen mukaan huomiota menoihinsa.
Näin siis puhuu mies, joka vielä viime talvena uhosi nousevansa barrikadeille holtittoman ei-työperäisen maahanmuuttopolitiikan ja sitä kautta kuntien menojen rajun lisääntymisen puolesta. Tämä mielettömyys maksaa tänä vuonna suomalaisille veronmaksajille suorina kustannuksina noin miljardin. Tuolla summalla palkkaisi vuodeksi esimerkiksi noin 1600 opettajaa, 2000 sairaanhoitajaa tai 2400 nuorempaa konstaapelia. Välilliset kustannukset ovat moninkertaiset. Tulevina vuosina kyseinen kuluerä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti mm. maahantulijoiden perheenyhdistämisistä johtuen. Kaikki tämä tapahtuu kovakorkoisella velkarahalla. Veronmaksajien piikkiin.
Silti Vanhanen väittää, että valtion piikki ei muka olisi auki. Kyllä se on. Se on auki maahan virtaaville sosiaaliturvapaikanhakijoille. Ja jotta se olisi heille jatkossakin auki, on jostakin nipistettävä. Tälläkin kertaa Vanhanen nipistää suomalaisilta lapsilta ja nuorilta. Toinen vaihtoehto olisi nipistää kansaneläkkeen perusosalla kituuttavilta eläkeläisiltä, mutta heiltä ei voi nyt nipistää. Heillä kun ei enää ole, mistä ottaa.
Jotta rahat saadaan riittämään ulkomaisten vieraidemme kestitykseen ja viihdyttämiseen myös tulevina vuosina, haluaa Vanhanen kasvattaa opiskelijaryhmien kokoja. Se onkin erittäin hyvä idea, sillä oppilasryhmät ovat viime vuosina olleetkin surkean pieniä, ihan vaan muutama kymmenen nassikkaa per ryhmä.
Vanhasen mukaan ryhmäkokojen kasvattamisella estetään nuorten syrjäytymistä. Vanhanen ei selvästikään tiedä tai ymmärrä, mitä hän puhuu.
Viimeistelen parhaillaan väitöskirjaa, joka käsittelee mm. nuorten koulutuksesta vieraantumista ja syrjäytymistä. Väitöskirjaani varten olen haastatellut nuoria, jotka eivät hakeudu peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin tai töihin. Monet heistä ovat ns. syrjäytyneitä. Näitä nuoria on eri arvioiden mukaan Suomessa jopa satatuhatta. Maassa, jossa kuulemma on suorastaan huutava työvoimapula.
Kiistaton tosiasia on, että yksi parhaista keinoista saada riskiryhmässä oleva lapsi tai nuori todellakin ajautumaan yhteiskunnan ja sen arvokkaina pitämien asioiden ulkopuolelle, on laittaa hänet liian suureen oppilasryhmään. Massaan kun on aivan liian helppoa unohtua, hukkua ja kadota lopullisesti. Tämän tietää jokainen vähänkään opetustyön kanssa tekemisissä ollut.
Itse puhun ”harmaista lapsista ja nuorista”. He eivät näy, eivät kuulu eivätkä ole millään lailla häiriöksi. He vain ovat. Opettaja ei huomaa heitä suuresta joukosta. Ja vaikka huomaisikin, hänellä ei ole aikaa, voimia eikä välttämättä keinojakaan tehdä mitään heidän hyväkseen.
Kun pääministeri väittää tällaista politiikkaa syrjäytymisen estämiseksi, jotain on pahasti pielessä.
Juha Mäki-Ketelä
KM, jatko-opiskelija