HS: Ulkoministeriö: Länsi-Afrikasta tulevilla amk-opiskelijoilla vääriä todistuksia

Helsingin Sanomat:
Ulkoministeriö: Länsi-Afrikasta tulevilla amk-opiskelijoilla vääriä todistuksia
25.8.2009

Ulkoministeriö epäilee, että Hämeen ammattikorkeakouluun (Hamk) loppukesällä lisähaulla hankittujen 130 afrikkalaisen opiskelijan pätevyyttä ja motivaatiota tulla Suomeen ei ole ehditty kunnolla tarkistaa.

Kesän aikana länsiafrikkalaisia on hakenut runsaasti myös muihin Suomen ammattikorkeakouluihin.

Jopa yli puolet Suomen Nigerian-suurlähetystössä kesä–heinäkuussa käsitellyistä opiskelijoiden oleskelulupahakemuksista sisälsi väärennettyjä liiteasiakirjoja kuten todistuksia.

Pääosin hakijat olivat kotoisin Nigeriasta ja Ghanasta, mutta myös Kamerunista ja Gambiasta.

Hamkiin valittiin yhteishaun lisähaussa Ghanassa pidetyissä pääsykokeissa ghanalaisia ja nigerialaisia insinööriopiskelijoita, koska neljä koulun viidestä englanninkielisestä tekniikan alan tutkintolinjasta jäi kevään yhteishaussa lähes tyhjiksi.

"Miten näiden opiskelijoiden kelpoisuus ja motivaatio on tarkistettu?" kysyy lähetystöneuvos Vesa Häkkinen passi- ja viisumiosastolta.

Kesän lisähakuun ilmoittautui muutama suomalainen, joitakin nepalilaisia ja kiinalaisia hakijoita sekä suuri joukko nigerialaisia ja ghanalaisia, kertoo Hamkin opiskelijapalvelupäällikkö Leena Luoma.

Pääsykokeisiin pyydettiin ne hakijat, jotka koulun mielestä tutkintotodistusten kopioiden mukaan näyttivät täyttävän pääsyvaatimukset.

Pääsykoe järjestettiin Kiinassa, Nepalissa ja Ghanassa. Ghanassa kokeisiin osallistui 180 hakijaa, joista 130 hyväksyttiin.

Nyt nämä 130 hakevat oleskelulupaa ja viisumia Suomen Nigerian-suurlähetystöstä.

Aiemmin keväällä Abudjan lähetystö oli jo antanut oleskeluluvat eri oppilaitoksiin tuleville 150 opiskelijalle.

"Kaikki 130 eivät tule maahantulolupaa saamaan muun muassa siksi, että osa hakemuksista osoittautuu väärennetyiksi, eikä meillä ole niin monta aloituspaikkaakaan", Luoma vahvistaa.

Ulkoministeriön mukaan todistusten väärentäminen näissä Afrikan maissa on niin yleistä, että ministeriö epäilee hakijoiden motivaatioksi oleskeluluvan saamista Schengen-alueelle.

"Ei meillä ole mitään mahdollisuutta tarkistaa tutkintotodistusten oikeellisuutta ennen kuin opiskelijat ovat tänne tulleet", Luoma sanoo.

Nigeria on ollut hakijoiden kärkimaa jo useamman vuoden. Väärät paperit ovat Luoman mukaan olleet yksittäistapauksia, ja opiskelijat ovat menestyneet opinnoissaan.

"Afrikkalaiset, nepalilaiset ja muutkin ulkomaalaiset ovat olleet tavattoman hyviä opiskelijoita", kiittää Hamkin rehtori Veijo Hintsanen. "Vääriä papereita suurempi ongelma on ollut, että etenkin afrikkalaisten on hyvin vaikea saada harjoittelupaikkoja Suomessa."

Oppilaitoksen kansainvälisiin tekniikan ohjelmiin on aina ollut enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia tulijoita.

Ulkomaalaisilta vaaditaan kansainvälinen kielikoe. Monella on insinöörinopintoihin tullessaan jo jokin muu akateeminen tutkinto suoritettuna.

Ulkoministeriötä hämmentää myös suomalaisiin oppilaitoksiin hakevilta perittävät rekisteröitymismaksut. Periaatteessa opiskelu on Suomessa maksutonta, eikä suomalaisilta opiskelijoilta peritä rekisteröitymismaksua valintakokeisiin osallistumisesta.

Ghanassa järjestettyjen pääsykokeiden osallistumismaksu oli 35 euroa. Maksun kerää joko koulu tai lähetystö.

Projektipäällikkö Annika Grönholm Opetushallituksesta sanoo, että on ammattikorkeakoulujen oma asia, millaisia rekisteröitymismaksuja ne keräävät: "Suurempi ongelma ovat Nepalissa ja Afrikan maissa toimivat yksityiset agentit, jotka täyttävät hakemuksia, hankkivat todistusjäljennöksiä ja keräävät ties mitä maksuja hakijoilta."