Demari: Helsingissä jaetaan jo kouluja "hyviin" ja "huonoihin"

Demari: Helsingissä jaetaan jo kouluja "hyviin" ja "huonoihin" 6.8.2009

Koulu heijastaa omalta osaltaan omaa aluettaan ja toimii parhaimmillaan sen kehityksen moottorina. Eduskunnan kansalaisinfossa pureuduttiin maanantai-iltana Helsingin hyviin ja huonoihin kouluihin.

Filosofian maisteri Venla Bernelius ja Herttoniemen ala-asteen rehtori Riku Malinen ampuivat provosoivan määritelmän tosin vaarallisena alas. Koulut eivät ole sinällään hyviä tai huonoja vaan toimintaympäristö pistää niiden edellytykset saattaa lapset maailmalle koetukselle hyvin eri tavoin.
Koulujen maine painaa vaa'assa

Bernelius tekee parhaillaan väitöskirjaa aiheesta. Keskustelutilaisuuden emäntä, kansanedustaja Päivi Lipponen totesi järkyttyneensä väitöskirjan tiedoista, että koulut ovat alkaneet eriytyä pahan kerran Helsingissä.

– Perhetausta näyttää vaikuttavan taas siihen, millaiset mahdollisuudet lapsilla on hakea paikkaansa yhteiskunnassa, vaikka peruskoulun tarkoituksena on antaa kaikille yhtäläisyydet mahdollisuudet pärjätä, Lipponen huomautti sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän järjestämässä keskustelussa.

Berneliuksen mukaan yhtenä ongelmana on se, että oppilaat saavat nykyisin hakeutua mihin tahansa kouluun, mikäli paikkoja vain löytyy. "Koulumarkkinat" lisäävät eroja.

– Vanhemmat juoksevat koulujen maineen perässä. Tämä on surullista, koska ei ole näyttöä, että "huono koulu" sinänsä vaikuttaisi yksittäiseen oppimistulokseen. Vanhemmat voivat pistää lapsensa aika turvallisin mielin mihin tahansa helsinkiläiskouluun, Bernelius rauhoitteli.

Koulu saattaa vaikuttaa myös asumispäätökseen, kun vanhemmat haluavat varmistaa oppilaspaikan "hyvästä" koulusta. Bernelius varoittaa ilmiön haitoista. Britanniassa koulujen pisteytys on vaikuttanut jopa 34 prosenttia asuntojen hintoihin.

Kynnysarvojen ylitystä vältettävä

Berneliuksen mukaan asuntopolitiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi koulujärjestelmän sujumiseen. Sosiaalisen sekoittamisen politiikka toimii, jos siihen ei pakoteta vaan annetaan porkkanoita. "Huonon" asuinalueen leima syntyy, jos maahanmuuttajien määrä ylittää tietyn kynnyksen.

– Silloin uhkana pelkästään maahanmuuttajalähiöiden ja -koulujen syntyminen, vaikka maahanmuuttajat eivät ole sinänsä mikään ongelma, hän korostaa.

Hänen mukaansa Ruotsissa on havaittu, että jos maahanmuuttajien osuus tietyllä alueella ylittää 20 prosenttia, keskiluokkainen kantaväestö haluaa muuttaa pois. Bernelius toteaa, että Helsingissäkin kynnys on ylittymässä joissakin kaupunginosissa.

Lähikoulu avoimeksi kaikille

Bernelius pitää hyvin tärkeänä, että koulujen mainetta ja alueellista roolia tuetaan. Kyläkoulu tuo nostetta koko alueelle.
Esimerkiksi Vesalan koulu, joka oli menettänyt roimasti oppilaita, sai tietotori-ideallaan paljon positiivista julkisuutta. Se näkyi heti koulun suosiossa.

Kyläkoulu-ajatus sai opettaja Riku Maliselta ja kansanedustaja Päivi Lipposelta varauksettoman tuen.

– Tavoitteena pitää olla hyvä lähikoulu niin, että oppilaat, opettajat ja vanhemmat voivat ylpeinä todeta, että meidän koulu on paras, Malinen totesi.

Hänen mielestään koulusta täytyy tulla alueensa keskus niin kuin ennen vanhaan. Se saisi avata ovensa ulospäin yhä enemmän.

Raha ratkaisee ongelmia

Herttoniemenrannan ala-asteen opettaja Riku Malinen tietää arkisen aherruksen, kun koulun oppilaista on 25 prosenttia maahanmuuttajia.

Hän itse opettaa 32 oppilaan ryhmää. 3-luokkalaisista kymmenen on maahanmuuttajia ja toinen kymmenen erityisoppilaita. Ala-aste on Helsingin kolmanneksi suurin. Malisen mukaan käsirysyiltä ei voi aina välttyä, kun kansallisuuksia on koulussa paljon.

– Asuntopolitiikka on tärkein ongelmien ratkoja. Maahanmuuttajia pitäisi olla jokaisella asuinalueella suhteellisen tasaisesti.

Hän laskee arjen suureksi ongelmaksi sen, että maahanmuuttajien suomen kielen opetus ei ole ajan tasalla. Koulu on kuitenkin se paras kotouttaja, mutta ilman kielitaitoa se on vaikeaa.

Helsingissä harrastetaan positiivisen diskriminaation politiikkaa eli tuetaan kouluja, joiden toimintaympäristö on haastava. Malinen ihmetteli, miksei Herttoniemenrannan koulu saa mitään.

– Raha ratkaisee hyvin paljon ongelmia, hän muistutti.

Malinen ei kuitenkaan hyväksy sitä, että jotkut koulut keräävät rahaa haalimalla erityisoppilaita suojiinsa.
Opettajien palkkaperiaatteet ovat hänen mielestään myös pielessä.

– Kaikki saavat samaa palkkaa, tehdään työ sitten millaisessa ryhmässä tahansa. Työn vaativuutta ei oteta huomioon. Se ei kannusta tekemään ylimääräistä, että koulusta tulisi todella alueensa keskus, Malinen pohti.

Levoton koulumaailma rauhoittuisi Malisen mielestä, jos ryhmien ja koulujen koot suitsittaisiin lailla. Rehtori Riku Malinen on huolissaan myös siitä, että lapset ja nuoret joutuvat tekemään koko elämään vaikuttavia valintoja jo hyvin pienestä pitäen. Pojat tippuvat helposti piiristä pois.

– Pojille pitäisi olla mahdollisuus perinteiseen lukioon, jossa ei tarvitse valita yhtikäs mitään vaan mennä lukujärjestyksen mukaan, hän esitti.