YLE: Käsitteet sekoittuvat maahanmuuttajakeskustelussa

YLE Etelä-Savo: Käsitteet sekoittuvat maahanmuuttajakeskustelussa 9.12.2009

Savonlinna luopumassa pakolaiskiintiöstä

Peter Malual tuli Sudanista Savoon

Lisää kiintiöpakolaisia? Kommentoi ja lue kommentteja

Suomeen muuttaa ihmisiä monista syistä. On pakolaisia, turvapaikanhakijoita, paluumuuttajia. Termit menevätkin arkipuheessa helposti sekaisin.

Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Paluumuuttaja puolestaan on ulkomailta Suomeen muuttava, jolla on suomalainen syntyperä. Ulkosuomalaisille päänvaivaa aiheuttaa usein kulttuurin muutos, varsinkin jos paluumuuttaja on asunut ulkomailla vuosikymmeniä.

Kiintiöpakolainen on pakolainen, jolla on YK:n pakolaisjärjestön myöntämä pakolaisstatus. Suomella on eduskunnan vuosittain vahvistama pakolaiskiintiö, jonka puitteissa kiintiöpakolaisia tulee maahan. Kiintiön koko on viime vuosina ollut 750.

Turvapaikanhakija puolestaan hakee suojaa ja oleskelulupaa. Oleskeluluvat myönnetään Maahanmuuttoviraston päätöksellä.

Kotoutuminen vie aikaa

Sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on henkilökohtainen asia, muistuttaa Mikkelin maahanmuuttotoimiston pakolaissihteeri Pia Boafo-Tulla. Boafo-Tullan mukaan sopeutuminen on lapsille ja nuorille usein helpompaa.

- Lapset ja nuoret oppii kielen, ne menee kouluun ja tulee niitä suomalaisia kontakteja.

Aikuisilla kotoutuminen on usein hitaampaa ja se riippuu usein kulttuuri- ja koulutustaustasta. Yksi esimerkki kotoutumisen vaikeudesta on se, että monet Etelä-Savoon tulleista kiintiöpakolaisista ovat jättäneet maakunnan. Kun Haukivuori oli vielä itsenäinen kunta, otettiin sinne kiintiöpakolaisia esimerkiksi entisen Jugoslavian alueelta.

- Kyllä Haukivuorelta on nyt aika paljon lähtenyt. Mikkeliin muutti aika paljon väkeä, mutta myöskin tuonne Etelä-Suomeen, kuvailee Pia Boafo-Tulla.

__________________________________

Savonlinna luopumassa pakolaiskiintiöstä

Savonlinna aikoo luopua pakolaiskiintiöistään. Harkinnassa on pitää taukoa kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ainakin ensi vuoden ajan. Kaupunki on vuosittain ottanut 30 kiintiöpakolaista.

Yksi syy pakolaisista luopumiseen on heikko kuntatalous. Savonlinnan perusturvalautakunta käsittelee asiaa tammikuussa.

Jos Savonlinna luopuu pakolaisten vastaanottamisesta, on Mikkeli Etelä-Savon ainoa kiintiöpakolaisia vastaanottava kunta. Mikkeli ottaa vuosittain 30 kiintiöpakolaista.

Etelä-Savo ei täten pysty täyttämään sisäministeriön asettamaa tavoitetta ensi vuodelle. Ministeriön tavoite on 90 kiintiöpakolaista.

Etelä-Savon TE-keskuksesta kerrotaan, että paineet ovat valtavat saada lisää kuntia vastaanottotoimintaan mukaan.

__________________________________

Peter Malual tuli Sudanista Savoon

Sudanilainen Peter Malualin tie Suomeen ja Etelä-Savoon kulki viitisen vuotta sitten Egyptin kautta. Peterin silmissä kaikki näytti oudolta ja kielikin oli kummallista.

Täysin vieraaseen maahan ja kulttuurin sopeutuminen käy parhaiten kielen oppimisen kautta. Peter Malualin mielestä suomea on ollut hankala oppia. Lisäksi maahanmuuttajan on pitänyt tehdä paljon töitä sen eteen, että on saanut opetusta ja neuvoja. Suomessa yhteiskunta ja asukkaat ovat erilaisia kuin Sudanissa.

- Suomalaiset eivät tykkää puhumisesta, jos sanot terve jollekin, joskus ei kukaan vastaa, kuvailee Peter.

Peter on myös joskus miettinyt, sanooko hän asiat väärin, kun ei saa vastausta. Hän on kuitenkin todennut, että vaikeneminen on suomalaisten tapa ja hän on sopeutunut siihen.

- Joskus kotona vaimoni sanoo, että miksi et vastaa kysymyksiini, naurahtaa Peter.

Opittuaan kielen Peter sai töitä, hän toimii arabiankielen tulkkina muille maahanmuuttajille. Peter on myös lähtenyt mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hän oli kuntavaaleissa kristillisten ehdokkaana ja hän on mukana Osuuskauppa Suur-Savon edustajistossa. Peter haluaakin tehdä yhteistyötä sekä suomalaisten että maahanmuuttajien kanssa.

____________________________________


Lisää kiintiöpakolaisia? Kommentoi ja lue kommentteja

Kiintiöpakolaisten määrä on laskenut Etelä-Savossa tuntuvasti. Pakolaisten määrä on laskenut kolmessa vuodessa sadasta kuuteenkymmeneen ja kiintiötä aiotaan yhä pienentää.

Ensi vuonna maakunnassa otetaan vastaan enää 30 pakolaista, jos Savonlinnan suunnitelmat pakolaiskiintiöstä luopumiseen toteutuvat.

Oli Savonlinnan päätös mikä tahansa, ei Etelä-Savo ei pysty täyttämään sisäministeriön asettamaa 90 kiintiöpakolaisen tavoitetta ensi vuonna.

Maahanmuuttoasiantuntija Pauliina Jenu Etelä-Savon TE-keskuksesta arvelee, että asenteet vaikuttavat päätöksentekoon.

Jenu muistuttaa, että pakolaiset ovat työikäisiä ihmisiä, jotka tuovat yhteisöön työssäkävijöinä, asukkaina ja veronmaksajina.

Etelä-Savo on vahvasti muuttotappioaluetta. Maakunta menettää yli 1000 asukasta joka vuosi.

Pitäisikö Etelä-Savoon ja sinun kotikuntaan ottaa kiintiöpakolaisia?