Ilta-Sanomat: Yritykset torjuvat maahanmuuttajille räätälöidyt ohituskaistat

Ilta-Sanomat/STT: Yritykset torjuvat maahanmuuttajille räätälöidyt ohituskaistat 6.3.2010
Kaleva: Thors: Erityiskohtelu hyvä keino

Maahanmuuttajien suosiminen työvoimaa palkattaessa ei kiinnosta suomalaisia yrityksiä.

Jonkin verran myönteisempää suhtautuminen on julkisella sektorilla. Etenkin kunnissa halutaan lisätä maahanmuuttajien osuutta työvoimasta.

STT:n kysely positiivisen erityiskohtelun käytöstä lähetettiin sähköpostilla noin 40 suurelle suomalaiselle työnantajalle lokakuun lopussa. Hieman alle puolet vastasi kyselyyn. Suurin vastausaktiivisuus oli yksityisillä yrityksillä.

Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan aliedustetun ryhmän suosimista. Menettelyllä on tarkoitus tasoittaa esimerkiksi ihmisten mahdollisuutta saada työpaikka erilaisista lähtökohdista huolimatta. Käytännössä työpaikkoja täytettäessä voidaan suosia esimerkiksi maahanmuuttajaa, jos työpaikalla on maahanmuuttajia erityisen vähän.

_________________________________________________

Kaleva: Thors: Erityiskohtelu hyvä keino

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) on yllättynyt STT:n kyselyn tuloksista. Thors sanoo, että hänen mielestään EK:n kanssa on tehty hyvää yhteistyötä maahanmuuttajien aseman parantamiseksi työmarkkinoilla, joten suuryritysten nihkeä suhtautuminen positiiviseen erityiskohteluun tuli yllätyksenä.

–Siinä mielessä tämä on vähän hämmentävä tulos.

Thors arvioi, että julkisella sektorilla ennustetut rekrytointiongelmat on tiedostettu paremmin.

–Tämä kuvastaa sitä, miten eri sektoreilla on oivallettu haasteet saada virat ja toimet täytettyä.

Thors patistelee yrityksiä lisäämään monimuotoisuutta työpaikoilla. Hän arvioi yritystenkin hyötyvän työntekijöiden monipuolisesta taustasta.

–Suomessa ei ole riittävästi esimerkiksi markkinoinnin ja markkinoiden osaamista. Siitä olisi hyötyä, että jos on kaksi tasaveroista, niin otettaisiin toisenlaista taustaa oleva töihin.

Thors kertoo pitävänsä positiivista erityiskohtelua hyvänä työkaluna työpaikkojen jakautumisen tasoittamiseksi. Ministerin mielestä sukupuolten tasa-arvo on edistynyt Suomessa samoilla konsteilla hyvin. Thors pelkää, että kehitys kohti lähes täysin maahanmuuttajien täyttämiä aloja jatkuu muuten.

–Työmarkkinat eivät enää saisi sirpaloitua. Tällainen erityiskohtelu voisi auttaa asiassa.

Nimetön työnhaku käyttöön

Eräs Euroopassa kokeiltu keino väestöryhmien työllistymisen tasoittamiseksi on nimetön työnhaku. Ajatuksena on estää maahanmuuttajien karsiutuminen jo ennen haastatteluvaihetta. Thorsin mielestä tätäkin voitaisiin kokeilla Suomessa.

–Kokeilu voisi alkaa julkiselta sektorilta, hän kaavailee.

Positiivinen erityiskohtelu on Thorsin mielestä vain pieni osa kokonaiskuvaa. Hän haluaisi ensisijaisesti vahvistaa syrjintää estäviä rakenteita. Thors kaipaa esimerkiksi vähemmistövaltuutetulle aktiivisempaa roolia, huolimatta työmarkkinaosapuolten nihkeästä suhtautumisesta.

Thors valittelee nykyistä tilannetta, jossa maahanmuuttajien osaamista ei saada kunnolla työnantajien käyttöön. Moni maahanmuuttaja työllistyykin nykyään yrittäjäksi. Tämän vuoksi hän kaipaa viranomaisilta ja järjestöiltä aktiivisempaa otetta maahanmuuttajien yrittäjätaipaleen tasoittamiseksi.

–Uudellamaalla aloittavien yrittäjien keskuudessa maahanmuuttajat ovat jo yliedustettuja, Thors muistuttaa.