Karjalainen: Rasistiset nuoret: Kaikki suomalaiset ovat rasisteja

Karjalainen: Rasistiset nuoret: Kaikki suomalaiset ovat rasisteja 26.5.2010
YLE Uutiset: Joensuun 1990-luvun rasistinuoret painostivat toisiaan samankaltaisuuteen

Vuosituhannen vaihteen rasistisessa joensuulaisnuorten yhteisössä korostettiin samanlaisuutta, tavallisuutta. Itseään rasistisina tai suvaitsemattomina pitävät joensuulaisnuoret katsoivat, että heidän rasisminsa on arkipäivää suomalaisten keskuudessa, että kaikki suomalaiset ovat rasisteja.

Omasta mielestään rasistiset nuoret siis olivat tavallisia suomalaisia, tavallisia joensuulaisia.

– Looginen jatkumo tästä on käytännössä se, että kun halutaan olla mahdollisimman tavallisia ja pysytään mahdollisimman tavallisina, niin vastustetaan kaikenlaista erilaisuutta. Joensuulaiselle rasististen nuorten yhteisölle tällaista erilaisuutta edusti monikulttuurisuus, toteaa yhteiskuntakuntatieteiden maisteri Sini Perho väitöskirjassaan Rasistisuus nuorten yhteisöissä. Tutkimus vuosituhannen vaihteen Joensuusta.

Sini Perhon tutkimuksen taustalla on 1990-luvun Joensuuta vaivannut skinheadien toiminta. Tutkimuksen aineistonkeruun ajankohtana – vuosituhannen vaihteessa – rasismi ei kuitenkaan liittynyt vain skini-alakulttuuriin.

Perho tutki ilmiötä laajemmin, itsensä rasistisiksi tai suvaitsemattomiksi määrittelevien nuorten yhteisöllisyyttä ja heidän yksilöllistä suhdettaan rasistiseen miljööseen. Hän haastatteli pariakymmentä 13–19 -vuotiasta nuorta, jotka kävivät vuosituhannen vaihteessa kahdella joensuulaisella nuorisotalolla.

Lisäksi Perho keräsi väitöskirjaansa varten aineistoa intensiivisellä kolmivuotisella kenttäjaksolla nuorisotaloissa.

____________________________________________

YLE Uutiset: Joensuun 1990-luvun rasistinuoret painostivat toisiaan samankaltaisuuteen

Rasismi oli joensuulaisnuorison keskuudessa yleistä 1990-luvun lopulla. Väitöskirjan mukaan rasistiset nuoret kokivat itsensä tavallisiksi nuoriksi, jotka arvostivat samankaltaisuutta ja hyväksyivät rasismin. Pohjois-Karjalan poliisin mukaan rasismi nostaa nyt päätään etenkin Lieksassa.

Joensuun pilottitakkiset skinit saivat viime vuosikymmenen puolivälissä paljon valtakunnallista julkisuutta. Vahingon- ja väkivallanteot johtivat lopulta johtoporukan vankilaan. Rasistiset nuorten piirit olivat kuitenkin laajempi porukka kaupungin nuorisotaloilla.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Sini Perho erittelee rasistisia teini-ikäisiä yhdistäneitä syitä perjantaina Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

- Piti hyväksyä kielteinen suhtautuminen erilaisuutta ja maahanmuuttajia kohtaan. Esimerkiksi rasistiset vitsit ja rasistinen väkivalta hyväksyttiin, Perho summaa.

Erilaisuuden ja muutosten vastustaminen koski Perhon mukaan jopa omaa nuorisotaloa.

- Ei haluttu, että nuorisotalo tai sen toiminta muuttuu. Ei haluttu esimerkiksi, että siitä tulee monikulttuurinen nuorisotalo, jossa käy monenlaisia nuoria.

Alakulttuureista hyväksyttävää oli olla skini tai rokkari. Pojille skiniys antoi asemaa. Tytöille sama asema ei ollut mahdollista. Hiphopparit, punkkarit ja hipit olivat liian suvaitsevaisia maahanmuuttajia kohtaan ja siten ei-hyväksyttäviä. Perho tulkitsee, että nuoret kapinoivat suvaitsevaisuuden normia vastaan.

Rasismin ilmaukset kasvavat taas

Tänä keväänä Joensuussa on taas vahingoitettu maahanmuuttajien autoja ja rikottu etnisten ravintoloiden ikkunoita. Rypäs näitä tekoja tehtiin pääsiäisen tienoossa. Vapun aikaan puolestaan löytyi muun jutun selvittelyn yhteydessä skinien kerhohuone. Osa kerhohuoneen käyttäjistä oli 90-luvun skinejä, kertoo Pohjois-Karjalan poliisipäällikkö Kai Markkula. Sen sijaan katurähinöitä ei nyt ole Joensuussa ollut.

Markkulan mukaan Lieksan kaupungista on tullut uusi huolen aihe. Lieksaan on syntynyt oleskeluluvan jo saaneiden somalien ja kurdien maahanmuuttajayhteisö. Poliisi on jo joutunut puuttumaan maahanmuuttajien autojen vahingoittamiseen ja ravintolailtojen jälkeisiin välienselvittelyihin.

Yhteiskunnallinen tilanne nyt samanlainen

Joensuun nuorisojohtajan Jouni Erolan mielestä tämän päivän rasismin tausta on sama kuin 90-luvulla ja sama kuin muualla maassa. Taantuman seuraukset yhteiskunnallisiin oloihin näkyvät nuorisossa.

- Nuoret rupeavat helposti etsimään omia kanaviaan ilmaista itseään, kun yhteiskunnan tila on aika heikko. Aikuiset eivät kyllin selkeästi pysty kertomaan nuorille ratkaisuja yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja nuoret alkavat etsiä niitä itse, Erola analysoi.

- Ja sitten meillä on taas enemmän sellaisia nuoria, jotka sosiaalisesti eivät ole kiinnittyneitä mihinkään ryhmään. Tässä tilanteessa syntyy helposti uudentyyppisiä nuorten ryhmiä.
Opittiinko 90-luvusta?

Viime vuosikymmenien ongelmien opetus oli Erolan mielestä lähinnä se, että yhdenvertaisuutta painottavaa viestiä on tarjottava nuorille monelta taholta. Kasvatus on kaikkien yhteinen tehtävä.

Nuorisotyön toimintatavat ovat muuttuneet vain siltä osin, että nyt maahanmuuttajanuorten palveluihin kiinnitetään enemmän huomiota. Joensuussa on esimerkiksi menossa oma pienryhmähanke venäläistytöille. Sen sijaan yleinen hengailu nuorisotaloilla on suomalainen ilmiö, jota vaikkapa venäläisnuoret eivät ymmärrä, nuorisojohtaja Erola kertoo.

Joensuussa on lisäksi virinnyt nuoriin kohdistuvaa kansalaiskampanjointia yhdenvertaisuuden puolesta. Muun muassa opiskelijoiden perustama Meille saa tulla -toimintaryhmä pyrkii vaikuttamaan nuorten asenteisiin järjestämällä erilaisia tapahtumia.