Talouselämä: Vain vaimo auttaisi

Talouselämä: Vain vaimo auttaisi 24.5.2010

”Jos et ole suomalainen tavalla tai toisella, eli jos sulla ei ole suomalaista vaimoa, niin ... totta puhuen, ei sinun anneta kasvaa...”

Näin kuvaa uramahdollisuuksiaan suomalaisella työpaikalla korkeasti koulutettu osaaja Olga Silfverin maahanmuuttajatutkimuksessa. Silfver haastatteli Virosta, Venäjältä ja Ukrainasta muuttaneita it-ammattilaisia ja tutkijoita.

Tutkija Olga Silfver oli itsekin maahanmuuttaja 11 vuotta sitten, kun hän tuli Suomeen ukrainalaisen tutkijan tyttärenä.

Silfverin haastattelemat osaajat eivät uskoneet, että heillä olisi Suomessa mahdollisuuksia edetä urallaan.

Miksi niin monet olettavat joutuvansa syrjityksi?

”Minä en tarkkaan tiedä, mitkä paperit minä olen oikeutettu allekirjoittamaan ja mitkä en.”

Asiantuntijoiden työnantajat eivät useinkaan olleet huolehtineet siitä, että uusi työntekijä olisi saanut tietoa työpaikan käytännöistä.

Vain yksi haastatelluista kertoi saaneensa hyvän perehdytyksen. Muiden perehdytys oli ollut pintapuolista: näytettiin työpiste, kahvihuone ja annettiin käyttöön hyvät työvälineet, mutta yrityksen toimintatavat, työn tavoitteet ja sisältö jäivät haastateltujen mukaan selittämättä.

Perehdyttämisen puute ei Silfverin mukaan koskenut erityisesti ulkomaalaisia työntekijöitä, vaan koko organisaatio oli vasta opettelemassa perehdytystä.

”Pitää sanoa, että ulkomaalaisten apu on tehokkaampi. Koska heillä on samanlaiset ongelmat, ja he ovat läpikäyneet läpi nämä kaikki vaiheet ...”

Perehdytystä ja neuvoja vaille jääneet hyödyntävät omia verkostojaan, jotka muodostuvat aiemmin Suomeen tulleista ulkomaalaisista. Tällöin suomalaisen työelämän pelisääntöihin ja työkavereihin tutustuminen pitkittyy.

Eristäytyminen omankieliseen tai kansainväliseen yhteisöön vahvistaa omia ennakkoluuloja.

”En saanut ylennystä, koska ne ovat rasisteja”, sanoo maahanmuuttaja, vaikkei kyse olisikaan ollut rasismista. Kukaan ei ollut kertonut kriteerejä, joilla ylennyksen olisi saanut.

”Työpaikoilla on toimintatapoja, jotka eivät ota huomioon, että uusi työntekijä voi olla maahanmuuttaja. Nuorten kokemukset voivat olla samanlaisia kuin maahanmuuttajien, mutta suomalaisilla nuorilla on erilaiset resurssit ja verkostot ympärillä kuin maahanmuuttajilla”, sanoo tutkimuskoordinaattori Sirpa Wrede Etnisten suhteiden tutkimuskeskuksesta.

Nyt pitäisi Wreden mukaan puhua siitä, miten tasa-arvoinen kohtelu toteutuu. Miten hyvin maahanmuuttajat onnistutaan kiinnittämään työelämään, vaikuttaa siihen millaisia rekrytointeja voi tulevaisuudessa tehdä.

”Eriarvoisuus työelämässä on etnistymässä ja syvenemässä”, arvioi Wrede.

Suomessa solmitaan verkostot nuorena, ja tulijan verkostot kehittyvät hitaasti. Suomalainen puoliso tai ystävä nopeuttaisi verkoston syntymistä.

Suomalainen tiiviin ja niukan viestinnän ihanne on monelle muualta tulleelle outoa. Olisi hyvä, että joku antaisi taustatietoa siitäkin, miten lyhyisiin äännähdyksiin pitäisi suhtautua.

”Ainoa, mistä en tykkää, on se, että monia tehtäviä asetetaan... ja sitten toteutusta ei valvota... Ja sitten kun jäljellä on vain kolme päivää, kaikki juoksevat silmiä pullistaen: kiire, kiire.”

Suomessa on tärkeätä osata suunnitella oma työ ja toteuttaa tehtävät itsenäisesti. Ne Olga Silfverin haastattelemat, jotka eivät olleet aiemmin työskennelleet ulkomailla, kokivat suomalaisessa työpaikassa jääneensä ilman ohjausta ja valvontaa.

Esimiehen asemaan nousseet taas hämmästelivät byrokratian määrää ja sitä, kuinka paljon hallinto perustuu sääntöihin ja kuinka vähän liikkumavaraa esimiehille on jätetty.

Maahanmuuttajien työssä etenemisen edellytyksistä tiedetään Suomessa vähän. Aihetta ei ole juurikaan tutkittu, paljasti keskiviikkona julkaistu Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuskatsaus.

Jotakin on silti jo saatu selville. Maahanmuuttajanainen esimerkiksi menestyy, kun hänellä on hyvä organisointikyky, korkea koulutus, hyvä suomenkielen taito ja osaava esimies.

Myös Suomeen tulo nuorena auttaa. Lisäksi suomalaista muistuttava ulkonäkö, vaalea ihonväri sekä hyvän ja kannustavan työyhteisön merkitys ovat nousseet tutkimuksissa esille.

Olga Silfverin haastattelemat osaajat pitivät työstään ja arvostivat työpaikkojaan. Suomeen tultuaan he olivat ihastuneet tasa-arvoisuuteen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Sille pohjalle voisi rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja.

Kursivoidut sitaatit ovat Sirpa Wreden ja Camilla Nordbergin toimittamasta kirjasta Vieraita työssä.

Jotta tasa-arvo voisi toteutua

* perehdytä kunnolla
* opeta työelämän pelisäännöt
* kerro miten pääsee uralla eteenpäin
* tee prosesseista läpinäkyviä