HS: Hyvä asuminen auttaa kotoutumaan

Helsingin Sanomat, kolumni: Hyvä asuminen auttaa kotoutumaan 26.5.2010

Maahanmuuttajat alkavat keskittyä silmiinpistävästi Helsingin kaupungin vuokratalojen asukkaiksi. Heitä on kertynyt paljon etenkin itäisiin kaupunginosiin, kuten Vuosaareen, Myllypuroon ja Kontulaan.

Jo yhdeksässä isossa vuokrataloyhtiössä on yksittäisiä taloja, joiden vuokralaisista yli puolet on muista maista tulleita. Suomalaiset ovat jääneet selvästi vähemmistöksi.

Muissa Euroopan maissa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että kun noin joka viides talon asukkaista puhuu vierasta kieltä, varsinkin kantaväestöön kuuluvat alkavat olla kriittisiä. He hakeutuvat vähitellen muualle, ja tilalle tulee usein maahanmuuttajaperhe.

Näin käy varmaan Helsingissäkin. Jos huono-osaisten suomalaisten joukko jää paikoilleen vuokrataloihin, käynnistyy leimautumisen kierre koko asuinalueella.

Jollei mitään tehdä, ongelma vain syvenee, koska uusia muuttajia tulee vääjäämättä, suurin osa heistä työn perässä.

Väestöennusteiden mukaan Helsingin seudun vieraskielinen väestö kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana.

Vuonna 2030 venäläisiä olisi lähes 50 000 eli saman verran kuin Hämeenlinnassa on nyt asukkaita. Baltiasta tulleiden määrä kasvaisi yhtä suureksi kuin Järvenpään nykyinen asukasluku. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneita olisi saman verran kuin nykyään on keravalaisia.

Kun maahanmuuton aalto alkaa todella rantautua näillekin nurkille, on viimeinen hetki ryhtyä miettimään, miten maahanmuuttajien asuminen voitaisiin järjestää mahdollisimman hyvin.

Hollannissa on kaupunkeja, joissa maahanmuuttajia on asukkaista 30–40 prosenttia. Siellä asiaan on jouduttu paneutumaan ja on todettu, että asuminen on kotoutumisessa yhtä tärkeää kuin työpaikka tai kielitaidon ja koulutuksen hankkiminen.

Se, minkälaiseen ympäristöön tulijat pääsevät asettumaan, määrää tietysti, millaisiin ihmisiin he tutustuvat: auttaako kanssakäyminen naapureiden kanssa oppimaan kieltä sekä tutustumaan kulttuuriin ja maan tapoihin, vai jäävätkö tulijat vain omiin ympyröihinsä?

Maahanmuuttajat haluaisivat ehkä itsekin naapurikseen mieluiten tavallisen suomalaisen perheen. Tosin he kaipaavat ympärilleen myös omaa yhteisöä ja toivovat varmaan, että voivat viettää juhlia esimerkiksi yhteisissä tiloissa. Kaiketi hekin pitävät siistiä ja turvallista ympäristöä yhtä tärkeänä kuin suomalaiset.

Jos maahanmuuttaja pääsee asuinympäristöön, johon hän kykenee eri tavoin juurtumaan, sekä yksilön että yhteiskunnan on helpompi välttää ongelmia.

Helsingin kaupunki yrittää ennakoida tulevaa tilannetta ja torjua asuinalueiden välistä eriytymistä laatimalla "toimenpideohjelman muunkielisen väestön tasaisemmasta sijoittamisesta eri kaupunginosiin ja hallintamuodoiltaan erilaisiin asuntoihin".

Haasteena on erityisesti se, että niin asuntojen hinnat kuin vuokratkin ovat nousseet pääkaupungissa ennätyslukemiin. Tästä seuraa vääjäämättä, että hyvin harva maahanmuuttaja pystyy hankkimaan omaa asuntoa heti tai muutaman vuodenkaan päästä. Isoille perheille se on melkein mahdotonta.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella hinnat ovat halvemmat ja maahanmuuttajat pääsevät asumisuralla eteenpäin. 1990-luvun ensimmäisen maahanmuuttoaallon tulijoista jo 40 prosenttia asuu omassa asunnossa.

Sen sijaan Helsingissä köyhistä maista tulevien osana on ohjautua useimmiten kaupungin vuokrataloihin. Jos samaan taloon tai rappuun keskittyy vain yhtä kansallisuutta, kielen oppiminen kärsii ja kotoutuminen vaikeutuu. Tämä huomattiin Ruotsissa jo 1980-luvulla.

Onneksi Helsingissä on vähän yhden maahanmuuttajaryhmän keskittymiä; useimmiten kieli- ja kansallisuusryhmät ovat sekoittuneet. Niinpä voisi olettaa, että heidän yhteiseksi kielekseen valikoituu suomi.

On monia keinoja, joilla maahanmuuttajia saadaan asettumaan tasaisemmin eri puolille kaupunkia. Helsinki suunnittelee yhdistävänsä 21 vuokrataloyhtiötään. Sen jälkeen olisi helpompi ohjata asunnonjakoa nykyistä tasapainoisempaan suuntaan. Uusi suuryhtiö voi päättää peruskorjauksissaan esimerkiksi sen, minne on viisasta tehdä suurperheille koteja yhdistämällä asuntoja.

Avuksi tarvitaan myös täydennysrakentamista, ja se on toteutettava sekoittamisen hengessä. Sinne, missä on paljon vuokrataloja, pitää kaavoittaa omistus-, osaomistus-, hitas- ja asumisoikeusasuntoja. Lähiympäristön väki tuskin vastustaa tätä, sillä uudet asukkaat auttavat säilyttämään palvelut.

Uusia vuokrataloja pitää saada myös omistusasuntovaltaisille alueille, vaikka osa asukkaista ryhtyy varmasti vastarintaan. Se onnistuu, jos pidetään kiinni valtuuston vastikään tekemästä päätöksestä.

Yksi keino on paneutua nykyistä paremmin maahanmuuttajien neuvontaan. Kuinkahan moni heistä on kuullut erilaisista vaihtoehtoehdoista, kuten osaomistus- ja asumisoikeusasunnoista, joihin pääsee pienehköllä summalla?