Helsingin Sanomat, mielipide: Opettajat eivät päättäneet huiviasiasta Raaseporissa 27.5.2010
Koulumme on esiintynyt viime päivinä eri tiedotusvälineissä (mm. HS 21.5.) niin sanotun muslimihuivin käyttökiellon johdosta.
On annettu ymmärtää, että koulussamme olisi ollut huivin käytön kieltävä järjestyssääntö. Tämän säännön Raaseporin sivistyslautakunta olisi nyt pakon edessä kumonnut erään isän kieltäydyttyä tuomasta lapsiaan kouluumme huivikiellon takia.
Koulumme oppilaista on maahanmuuttajia noin 15 prosenttia. Määrä kasvanee, sillä Raaseporin ainoa valmistavan opetuksen luokka on toiminut koulussamme viimeisen kahden vuoden ajan.
Maahanmuuttajaoppilaita on meillä joka tapauksessa ollut jo pitkään, ja olemme saaneet hyvää palautetta työstämme.
Olen työskennellyt Hakarinteessä 2000-luvun alusta.
On totta, ettei tänä aikana yksikään oppilas ole huivia käyttänyt. Totta on kuitenkin myös se, etä koko huiviasia ei ole ennen noussut millään tavalla esiin. Jos huiveista on keskusteltu, keskustelu on käyty muualla kuin koulussamme jo ennen kuin oppilaat ovat taloomme tulleet.
Itse asiassa huivittomuus onkin 1990-luvulla valmistavassa eli valoopetuksessa muodostunut käytäntö. Alku perin se on syntynyt opetukseen osallistuneiden tyttöjen omasta toiveesta, ja se on koskenut yhtäläisesti kaikkia niitä Raaseporin alueen kouluja, joissa valo-opetusta on ollut ja joihin oppilaat ovat opetuksesta sittemmin siirtyneet.
Kyseessä ei siis ole Hakarinteen opettajakunnan päättämä järjestyssääntö. On myös esitetty, voidaanko poikien lippalakit oppitunneilla kieltää, jos huivit nyt sallitaan. Meidän kultturiimme on vanhastaan kuulunut, etteivät miehet käytä päähineitä sisätiloissa. Siksi emme salli nitä edelleenkään.
Jos taas toisen perinteen edustajalle huivin käyttö on kynnyskysymys, sallittakoon se hänelle ja hänen perheelleen. Sitä kutsutaan monikulttuurisuudeksi.
Mari Rajala
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Matti Piirainen
Hakarinteen koulun rehtori
Raasepori