Maaseudun Tulevaisuus: Kulttuurisokkeja

Maaseudun Tulevaisuus, kolumni: Lauri Kontro: Kulttuurisokkeja 26.5.2010

Ruotsissa on havaittu merkittävä ilmiö.

Ruotsalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin entistä myötämielisemmin. Samaan aikaan maahanmuuttopolitiikan vastustus on tullut entistä kovaäänisemmäksi ja vihamielisemmäksi.

Kuulostaako tutulta? Maahanmuutosta keskustellaan myös Suomessa. Eikä vähiten sen takia, että SDP:n Eero Heinäluoma otti työperäiseen maahanmuuttoon kriittisen kannan yhdessä haastattelussa.

Suomella ja Ruotsilla on kuitenkin tarkemmin katsottuna eroa. Ruotsi on jo vuosia ollut monikulttuurinen yhteiskunta, Suomi vasta aloittelee.

Yksi suuri ryhmä Ruotsissa ovat suomalaiset. Suomalaisten muutto Ruotsiin on kuitenkin hiipunut. Nyt Ruotsissa keskustellaan maahanmuuttajista, jotka tulevat hyvinkin kaukaa.

Ruotsissa on nykyisin kokonainen puolue, joka on maahanmuuttovastainen. Puolueen nimi on sverigedemokraterna eli siis ruotsidemokraatit. Sen ohjelmassa on kohta, jonka mukaan Ruotsin pitää ottaa maahanmuuttopolitiikassaan mallia Suomesta!

Tämä sinänsä jo kertoo jotain. Ruotsalainen ääriliike näkee Suomen nykyisen tilanteen sellaisena, johon Ruotsin pitäisi pyrkiä. Meillä taas pähkäillään, pitäisikö nykyistä linjaa rukata, ja jos niin mihin suuntaan.

Maahanmuuton nouseminen vaalikysymykseksi ei ole mikään yllätys. Myös Suomi on muuttumassa monikulttuuriseksi maaksi eikä se tapahdu tuosta noin vain.

Suomeen tullaan monista eri syistä, mutta myös Suomi haluaa maahanmuuttajia työvoimaksi. Vastaanottava maa ei kuitenkaan pysty valikoimaan tulijoita kuin pieneltä osin. Suomikaan ei voi ryhtyä pelkäksi siirtotyömaaksi. Maahanmuuttajissa on monenlaista ja monen ikäistä väkeä.

Kokemukset muista maista kertovat, että ongelmat ovat suorassa suhteessa työtilanteeseen. Mitä helpommin pääsee töihin, sitä vähemmän ongelmia.

Mutta entäs, jos suomalaisillakaan ei ole töitä. Siihenhän Heinäluoma viittasi.

Se on ongelma, ilman muuta. Silti on kyseenalaista, auttaisiko porttien sulkeminen edes laman aikana. Maatiloille ei löydy työntekijöitä eikä Nokia saa noin vain insinöörejä, olipa lama tai ei.

Tästä syystä maahamuuttopolitiikassakaan ei ole yksinkertaisia ratkaisuja.