Etelä-Saimaa: Arjen asioista syntyy riitaa vastaanottokeskuksissa
Poliisi joutuu käymään säännöllisesti Lappeenrannan Joutsenon vastaanottokeskuksessa rauhoittamassa asukkaiden välille syntyviä konflikteja.
Rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka Etelä-Karjalan poliisista kertoo, että hälytyksiä Tiuruniemen vastaanottokeskukseen tulee keskimäärin muutaman kerran kuukaudessa.
Hälytysten määrä on Vainikan mukaan suoraan sidoksissa siihen, miten paljon vastaanottokeskuksessa on asukkaita.
Kun asukkaita on enemmän, tilanahtauden takia välit kiristyvät helpommin ja poliisia tarvitaan rauhoittajaksi.
Vainikka kertoo, että poliisille on haastavinta setviä konflikteja eri kulttuureista olevien ihmisten kanssa. Turvapaikanhakijoiden riidoissa ei ole samaa ongelmaa kuin suomalaisten kanssa eli alkoholia.
Lue lisää torstain Etelä-Saimaasta.
_____________________________________________________
Etelä-Saimaa: Arjen asioista syntyy riitaa vastaanottokeskuksissa
Keittiön ja pesukoneen käyttövuorot sekä tv-kanavien valinta ovat yleisimmät konfliktien aiheet Joutsenon vastaanottokeskuksessa
Arjen tavalliset asiat ovat suurin riitojen aiheuttaja Joutsenon vastaanottokeskuksessa.
Apulaisjohtaja Antti Jäppinen kertoo, että eniten konflikteja asukkaiden välillä syntyy esimerkiksi keittiön, pesukoneen ja kuivaushuoneen käyttövuoroista sekä katsottavien tv-kanavien valinnasta.
Suurista periaatteellisista asioista tai etnisistä ja uskonnollisista riidoista ei ole kysymys.
Joutsenon vastaanottokeskuksessa sattui uudenvuodenaattona joukkotappelu. Siihen osallistui parikymmentä ihmistä. Tappelu syntyi Irakista ja Ingusiasta tulleiden turvapaikanhakijoiden välille.
Perjantaisessa tapauksessa oli Jäppisen mukaan kyse samanlaisista erimielisyyksistä. Tilanne vain pääsi kärjistymään väkivallan asteelle, mitä sattuu harvoin.
- Tappelussa oli vastakkain kaksi eri kansanryhmää, joiden kotimailla ei ole vihanpitoa keskenään. Henkilökunta toimi tilanteessa erinomaisesti. Heidän toiminnassaan ei ole mitään moitittavaa.
Joutsenon vastaanottokeskuksessa on noin 370 asukasta noin 30 eri kansallisuudesta. Enimmillään Tiuruniemeen mahtuu 450 asukasta.
Vaikka keskus ei olisi täyteen asuttu, sen yhteiset tilat ovat ahtaanpuoleiset. Ahtaus on omiaan aiheuttamaan vastahankaisuutta.
- Huoneet ovat pienet, käytävät kapeat ja keittiötilat ahtaat.
Keskuksen työntekijät saavat turvallisuusasioista ja toimintaohjeista jatkuvaa koulutusta. Konfliktin sattuessa pakolaisohjaajilla on toimintaohjeet selkäytimessä. Heidän ei tarvitse erikseen miettiä mitä tehdä.
- Tilanteet tulevat yllättäen eikä kaikkea pysty ehkäisemään ennalta.
- Aina kun tulee ristiriitatilanne, joka uhkaa kärjistyä väkivallaksi, poliisit hälytetään paikalle. Kynnys poliisin kutsumiseen on alhaalla.
Vastaanottokeskuksilla ei ole erityistä ohjetta eri kansallisuuksien tai uskonnollisten ryhmien pitämiseksi erillään.
- Akuuteissa tilanteissa, esimerkiksi Kosovon kriisin tai Jugoslavian sisällissodan aikana, vastapuolet sijoitettiin eri vastaanottokeskuksiin, Jäppinen sanoo.
Vieraassa kulttuurissa selvin päin
Kulttuurierot vaikeuttavat Joutsenon vastaanottokeskuksessa sattuvien konfliktien selvittelyä. Asukkaiden selvinpäin olo puolestaan helpottaa tilanteiden rauhoittamista.
Näin rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka Etelä-Karjalan poliisista luonnehtii häiriöitä poliisin kannalta.
Koska Tiuruniemessä on asukkaita useista kulttuureista, poliisin on Vainikan mukaan pakko suhtautua konflikteihin eri tavalla kuin vastaaviin tilanteisiin suomalaisten kanssa.
- Kun kaksi suomalaista miestä tappelee nakkikioskilla tai kotona, tilanne on poliisille tutumpi kuin vastaanottokeskuksen tappelu.
Riidat saattavat syntyä suomalaisittain katsoen pienistä asioista.
- Eri kulttuureista tulevat asukkaat esimerkiksi saatavat suhtautua henkilökohtaisiin loukkauksiin vakavammin kuin suomalaiset, Vainikka sanoo.
Poliisin Tiuruniemen keikoilla on tavallista suurempi miehitys, sillä konflikteissa saattaa olla useita ja eri-ikäisiä osapuolia.
Yhteisen kielen löytyminen ja tappelun alkusyyn selville saaminen on monesti hankalaa.
- Kulttuuriset taustat ja syyt, joista riidat aiheutuvat, ovat usein vaikeasti ymmärrettäviä. Yleensä löytyy joku englannin taitoinen.
- Useimmiten päästään selvyyteen, mitä on tapahtunut ja miksi. Kuulusteluissa käytetään aina tulkkia, Vainikka sanoo.
Poliisin läsnäolo itsessään rauhoittaa useimmiten tilanteen. Riitelijät ymmärtävät, että nyt on viranomainen paikalla.
- Poliisiin saatetaan suhtautua jopa suuremmalla kunnioituksella kuin suomalaiset tekevät.
Vainikan mukaan konfliktein selvittämistä helpottaa puolestaan se, ettei alkoholi ole kuvioissa mukana.
Alkoholin aiheuttamat riidat eivät ole läheskään samansuuruinen ongelma kuin suomalaisten kanssa, sillä vastaanottolaitoksen asukkaat ovat selviä.
- Ihminen ymmärtää ja tajuaa asiat paremmin selvinpäin.
Konnunsuolla sopivaa tilaa vastaanottokeskukselle
Joutsenon vastaanottokeskuksen mahdollinen siirtyminen Tiuruniemestä Konnunsuolle ei kaadu ainakaan tiloihin.
Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen kertoo alustavien tarkastelujen osoittavan, että käyttökelpoista tilaa löytyy Konnunsuon vankila-alueelta riittämiin.
Konnunsuolla on runsaasti entisiä henkilökunnan asuntoja. Suurista rakennuksista kaksi soveltuu sellaisenaan keskuksen käyttöön.
- Läykän paritaloihin voisi esimerkiksi asuttaa perheitä.
Päätös siirtymisestä Konnunsuolle tehdään lähikuukausina. Lähtökohtana on, että vastaanottokeskus jatkaa 450-paikkaisena.
- Konnunsuo on ykkösvaihtoehto, mutta Immolan varuskuntakin on mukana tarkastelussa, Jäppinen sanoo.
Tekstit
