Warkauden Lehti: Maahanmuutto, missä ratkaisu?

Warkauden Lehti/mielipide:
Riikka Manner: Maahanmuutto, missä ratkaisu?
14.5.2009

Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa tämän ja viime vuoden aikana. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan Suomeen perustetaan tällä hetkellä kaksi uutta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta kuukaudessa.

Yksi sellainen on aloittanut vastikään toimintansa Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa. Kontioniemen asukkaille järjestettiin tiedotustilaisuus vuorokautta ennen kuin vanhaan sairaalaan perustettuun keskukseen saapuivat ensimmäiset asukkaat. Lähiseudun asukkaille tieto vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamisesta tuli yllätyksenä.

Asukkaiden ensimmäiset reaktiot olivatkin ymmärrettävästi kielteisiä. Suuremmat huolenaiheet purkautuivat asenteellisina, jopa aggressiivisina puheenvuoroina. Toisessa tiedotustilaisuudessa asukkaat esittivät jo rakentavia ehdotuksia siitä, miten vastaanottokeskuksen asukkaat otetaan huomioon osana kyläyhteisöä. Suomen punaisen ristin (SPR) ratkaisu kuulla paikallisten asukkaiden toiveita ja kokemuksia tasoitti tietä kantaväestön ja muualta tulleiden yhteiselolle Kontioniemessä.

Turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan nousevan tänä vuonna noin 6 000:een. Nykyisellään maahanmuuttopolitiikka ei voida riittävästi ennakoida. Säädökset esimerkiksi perheiden yhdistämisestä ovat edelleen liian väljät verrattuna muihin Pohjoismaihin. Käytännössä Suomen nykyinen turvapaikkamenettely laillistaa moniavioisuuden. Suomen turvapaikkajärjestelmässä on myös sellaisia vetovoimatekijöitä, joita tulisi karsia.

Lisäksi palautusjärjestelmä on puutteellinen: Vapaaehtoista paluuta ei tueta riittävästi tilanteissa, joissa on todettu, ettei kyseisellä henkilöllä ole suojelun tarvetta. Turvapaikan hakijoiden määrän kasvaessa on myös mahdotonta ajatella, että Suomen pakolaiskiintiötä kasvatettaisiin. Tähän ei yksinkertaisesti ole resursseja.

On ollut surkuhupaisaa seurata maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (rkp.) pyrkimyksiä vapauttaa Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Tilannetta kuvasi hyvin Thorsin eduskuntaan tuoma lakiesitys, joka käytännössä olisi tehnyt Suomen turvapaikkapolitiikasta Euroopan liberaaleimman. Onneksi esitys torpattiin eduskunnassa. On vaikea välttyä vaikutelmalta, että salkkuministeri torkkuu pahemman kerran Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa.

EU:n eteläraja vuotaa. Afrikkalaiset siirtolaiset hakeutuvat Eurooppaan paremman elämän toivossa. EU:n vapaan liikkuvuuden vuoksi laiton maahanmuutto näkyy ongelmana myös Pohjoismaissa. Noin neljännes Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista on ns. Dublin-tapauksia. Siis sellaisia, joiden turvapaikkaprosessi on jo aloitettu jossain muussa EU-maassa ennen Suomeen tuloa. EU:n jäsenmaissa tehdään turvapaikanhakijoiden vastaanotossa moninkertaista työtä.

Suomi on toiminut aktiivisesti EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan luomisessa. Lainsäädännön yhtenäistäminen ei kuitenkaan ole vielä riittävällä tasolla. Käytäntöjen yhdistämisessä, tietojen vaihdossa ja muussa viranomaisyhteistyössä on vielä tekemistä. Tässä tulee auttamaan perusteilla oleva EU:n turvapaikkavirasto.

Valitettavasti perussuomalaiset näkevät EU:ssa vain ongelmia myös maahanmuuttopolitiikassa. Puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Timo Soini näkyy mediassa kaikkialla ja kaiken aikaan. Sanomana on olla kaikkea vastaan. Ratkaisut sen sijaan uupuvat. Maahanmuuttopolitiikassa on kuitenkin syytä todeta: Missä EU, siellä ratkaisu. EU on oikea foorumi hakea yhteisiä ratkaisuja maahanmuutto-ongelmaan.

Riikka Manner eurovaaliehdokas (kesk.) YTM, KTM