MTV3: Turvapaikanhakijoiden iänmääritys hämmentää

MTV3:
Turvapaikanhakijoiden iänmääritys hämmentää
Huomenta Suomi: Poliisitarkastaja Per Ehrsténin haastattelu
Kymmenen uutiset: Iänarvioinnista puuttuu lainsäädäntö
Helena Liikasen blogi: Ikätesteistä, hyvää päivää
31.5.2009

Vihreä Lanka: Frank Johansson kiittelee turvapaikanhakijoiden ikätestien keskeyttämistä 28.5.

YLE Uutiset: Poliisi keskeytti turvapaikanhakijoiden ikätestit  27.5.

Helsingin Sanomat: Poliisi joutui keskeyttämään turvapaikanhakijoiden ikätestit 

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt: Lausunto turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämiseen sisältyvän iänmäärityksen oikeusvaikutuksista 5.5.2009

(lopussa Per Ehrsténin haastattelu tekstimuodossa)

Käytännöt nuorten turvapaikanhakijoiden iänarvioinneissa vaihtelevat suuresti ympäri maata.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta Helsingin yliopistosta vaatii pikaisesti lainsäädäntöä turvaamaan tutkittavien oikeuksia. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin mielestä iänmäärityksiä ei pitäisi tehdä pelkän alaikäisen turvapaikanhakijan suostumuksen perusteella, vaan asiasta olisi säädettävä lailla.

Esimerkiksi Helsingin ulkomaalaispoliisi on teettänyt turvapaikanhakijoille tänä keväänä runsaat 30 iänarviointia.

Keskustelua turvapaikanhakijoiden iänmäärityksistä jatketaan Huomenta Suomessa maanantaina klo 7:n jälkeen. Studiossa on poliisitarkastaja Per Ehrstén.

________________________

Vihreä Lanka:

”Apulaisoikeusasiamies on tehnyt hyvä päätöksen ja sitä tulee nyt kunnioittaa”, sanoo Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Viranomaiset ovat lisänneet testejä tänä vuonna pyrkiessään saamaan kiinni alaikäiseksi tekeytyneitä turvapaikanhakijoita.

”Mielestäni se kertoo jotain suomalaisen turvapaikkapolitiikan etiikasta, että on tärkeämpää löytää syitä palauttaa ihmisiä kuin auttaa heitä”, Johansson sanoo.

Hän muistuttaa, että monet turvapaikanhakijat eivät oikeasti tiedä ikäänsä ja että iänmääritykseen käytettävät metodit ovat epäluotettavia.

Johanssonin mukaan ongelma heijastelee Euroopan turvapaikkapolitiikan ongelmia. Käytännöt vaihtelevat jäsenmaiden välillä, minkä vuoksi turvapaikanhakijat vaeltelevat maasta toiseen.

”EU-tasolla pitäisi todeta, että nykyinen tilanne ei ole toimiva, ja uudistaa koko järjestelmä yhdenmukaiseksi”, Johansson sanoo.

Suomen turvapaikkapolitiikka saa pyyhkeitä myös Amnestyn tänään julkistamassa vuosiraportissa. Suomea moititaan muun muassa alaikäisten säilöönotosta ja turvapaikanhakijoiden palauttamisesta maihin, joissa heitä kohdellaan kaltoin.

Johansson muistuttaa, ettei niin sanottu Dublin-järjestelmä velvoita Suomea palauttamaan turvapaikanhakijoita siihen maahan, johon he ovat EU:ssa ensiksi tulleet, vaan heidät voidaan ottaa vastaan Suomessa.

”Maantieteellisistä syistä suurin osa turvapaikanhakijoista tulee Espanjaan, Italiaan tai Kreikkaan, mistä heitä tulisi jakaa tasaisemmin muihin jäsenvaltioihin. Suomi jos joku voisi ottaa lisää turvapaikanhakijoita, koska heitä on täällä väkilukuun nähden niin vähän.

Kuvateksti:
Kieroa peliä. Frank Johanssonin mukaan politiikan pitäisi painottua auttamiseen eikä palauttamiseen.
_______________________

YLE Uutiset:

Oikeusasiamiehen mukaan turvapaikanhakijoiden iän testaaminen voi rikkoa perusoikeuksia. Poliisi onkin keskeyttänyt testit lähes kokonaan. Alkuvuonna testejä lisättiin, kun ilmeni, että moni turvapaikanhakija yritti huijata olevansa alaikäinen.

Ikätestit on jäädyttänyt lakia valvovan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin lausunto. Sen mukaan testejä ei pitäisi tehdä, koska niitä ei säädellä lailla lainkaan.

- Testillä puututaan henkilön koskemattomuuteen ja yksityisyyteen. Ei ole mitenkään säännelty, kuka näitä testejä voi tehdä ja millaisilla menetelmillä. Eli sääntelyn tarvetta on paljon, apulaisoikeusasiamies linjaa.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan poliisi on keskeyttänyt ikätestit nyt kokonaan. Etelä-Karjalassa sijaitsee Parikkalan vastaanottokeskus, joka avattiin alkuvuonna alaikäisille turvapaikanhakijoille. Arvioiden mukaan jopa kolmannes keskuksen 80 asukkaasta on kuitenkin jo täysi-ikäisiä.

- Odotamme, että joko ministeriö antaa ohjeet, kuinka niitä suoritetaan tai eduskunta säätää lain iänmäärityksistä. On toki ikävä tilanne selvittää turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyttä, jos siihen ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa. Lain puute vaikuttaa myös hakijoiden oikeusturvaan, sanoo komisario Henry Reponen Etelä-Karjalan poliisin ulkomaalaistutkinnasta.

Ikä mitataan hampaista ja luista

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mielestä testit eivät riko perusoikeuksia, jos ne tehdään hakijan suostumuksella. Ministerin mukaan lakia testeistä aletaan kuitenkin laatia. Laki syntyy aikaisintaan syksyllä.

Ikätesti tehdään poliisin määräyksestä, mutta lääketieteen keinoin. Ikä mitataan etenkin hampaista ja luuston rakenteesta.

Alkuvuonna poliisi sai lisää rahaa testien tekoon, sillä ilmeni, että monet täysi-ikäisetkin turvapaikanhakijat tekeytyivät lapsiksi, jotta turvapaikka heltiäisi helpommin. Toisaalta testejä tehdään, koska kriisialueilta tulevat hakijat eivät välttämättä itsekään tiedä tarkkaa syntymäaikaansa.

Nuoria turvapaikanhakijoita tuli viime vuonna Suomeen ennätysmäärä, 706. Alkuvuoden perusteella tämän vuoden luku voi kohota edellistä korkeammaksi, sillä huhtikuun loppuun mennessä tulijoita oli jo 260. Myös hakijoiden kokonaismäärä on pysynyt korkealla. Eniten turvapaikanhakijoita saapuu suurista kriisipesäkkeistä Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.

Ikätestien jumittuminen venyttää entisestään turvapaikkahakemusten käsittelyä ja ruuhkauttaa vastaanottokeskuksia.

____________________________

Jukka Lindstedtin lausunto:

Sisäasiainministeriö on pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoa turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämiseen sisältyvän iänmäärityksen oikeusvaikutuksista. Lausuntoa on pyydetty kiireellisenä. Lausuntopyynnön taustalla on alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu. Turvapaikanhakijan iänmäärityksen on sisäasianministeriön kirjeen mukaan tulkittu olevan osa henkilöllisyyden selvittämistä. Joissakin poliisilaitoksissa on teetetty yksittäisiä iänmäärityksiä oikeuslääketieteellisenä tutkimuksena asianosaisen suostumuksen perusteella. Sisäasiainministeriön lausuntopyynnön mukaan poliisin teettämiin iänmäärityksiin liittyy muun muassa seuraavia laillisuuskysymyksiä:

- Lainsäädännössä ei ole nimenomaista toimivaltuutussäännöstä sellaisen iänmäärityksen suorittamisesta, johon sisältyy henkilön yksityisyyden piiriin kohdistuvia lääketieteellisiä ja vastaavia tutkimuksia.

- Tutkimukset, joita iänmäärityksessä tehdään, ovat henkilön ruumiilliseen koskemattomuuteen puuttuvia (henkilönkatsastus, PKL 5:9).

- Suostumuksen perusteella tapahtuvan iänmääritystutkimuksen kohteena on lähtökohtaisesti alaikäinen henkilö, jota ei voida pitää itseään koskevassa asiassa täysivaltaisena.

- Iänmäärityksen tuloksella voi olla merkittäviä vaikutuksia turvapaikanhakijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Sisäasiainministeriö pyytää eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa ilman nimenomaista toimivaltuutta asianomaisen ja edustajan luvalla tehtävän iänmäärityksen hyväksyttävyyteen ja siihen edellyttääkö iänmäärityksen säännönmukainen teettäminen lakimuutoksia.

Omana lausuntonani esitän seuraavan.

Lausuntopyynnössä kiinnitetään mielestäni huomiota alaikäisen turvapaikanhakijan kannalta tärkeisiin ja ajankohtaisiin laillisuuskysymyksiin. Turvapaikanhakijan iänmääritykseen liittyvät toimivaltasäännökset ovat epäselvät, eikä iänmäärityksen suorittamisesta ole säädetty lainsäädännössä.

Iänmääritykseen vapaaehtoisuuden perusteella liittyy edellytyksenä, että iänmäärityksen liittyvän suostumuksen on aina oltava todellinen ja nimenomainen ja alaikäisen turvapaikanhakijan on ymmärrettävä suostumuksen merkitys. Ainakin nuorempien alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohdalla voi olla vaikea varmistaa, että turvapaikanhakija kykenee arvioimaan antamansa suostumuksen merkityksen. Tästä syystä onkin parempi, että iänmäärityksiä ei lainkaan suoritettaisi pelkän alaikäisen turvapaikanhakijan suostumuksen perusteella, vaan asiasta säädettäisiin lailla.

Oikeusasiamiehen saamien tietojen mukaan viranomaisilla, järjestöillä ja muilla alaikäisten turvapaikanhakijoiden asioita hoitavilla tahoilla voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä turvapaikanhakijan oikeasta iästä, varsinkin niissä tapauksissa, joissa turvapaikanhakijan ikä vaikuttaisi olevan lähellä 18 vuoden ikää. Iänmääritykseen liittyvä epäselvä ja sääntelemätön tilanne on sekä alaikäisen että täysi-ikäisen turvapaikanhakijan oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Tästä syystä turvapaikanhakijoiden iänmääritykseen liittyvistä toimivaltuuksista, iänmäärityksen suorittamisesta sekä iänmääritykseen liittyvistä oikeusturvanäkökohdista (esimerkiksi tietosuojaan liittyvät kysymykset, valitusmahdollisuudet tai esimerkiksi testeistä kieltäytymisen seuraukset) tulisi säätää lailla. Lainsäädännön valmistelun yhteydessä iänmääritykseen liittyvät kysymykset on normaalin lainvalmistelun tapaan mahdollista selvittää riittävän perusteellisesti. Kiinnitän tältä osin erityisesti huomiota siihen, että perustuslain 7 §:n mukaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua ilman laissa säädettyä perustetta.



_______________________________________________________

Huomenta Suomi: Turvapaikanhakijoiden iän määritys hämmentää (1.6.)

Turvapaikanhakijoiden iän määritys hämmentää viranomaisia - lainsäädäntö on puutteellinen.

Toimittaja: Jatkamme eilisillan MTV:n uutista, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden iänmääritys hämmentää. Nimittäin iän arvioinneista puuttuu edelleen lainsäädäntö. Täällä studiossa on poliisiylitarkastaja Per Ehrstén, hyvää huomenta, tervetuloa. Puuttuuko tästä kokonaan lainsäädäntöohjeisto?

Poliisiylitarkastaja Per Ehrstén: Sellaisen iänmääritystekstin tekemiseen jotka teetetään turvapaikanhakijan niinsanotulla suostumuksella ei laissa ole sellaista toimivaltuuspykälää, joka suoraan oikeuttaisi siihen ja selvittäisi nämä oikeusturvanäkökohdat ja tämän tyyliset asiat. Sillä tavalla tilanne on epäselvä ja epätyydyttävä tällä hetkellä.

Toimittaja: Kuinka laaja tai vaikea tämä kysymys on eli kuinka paljon tänne tulee turvapaikanhakijoita, jotka sanovat olevansa alle 18-vuotiaita?

Ehrstén: Tulijoiden määrä lisääntyy koko ajan. Nyt esimerkiksi vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana alaikäisiä turvapaikanhakijoita kaiken kaikkiaan oli noin 260, kun 1822 oli turvapaikanhakijoita kaiken kaikkiaan. Joku pieni prosentti näistä on sellaisia aikuisia, jotka ilmoittaa olevansa alaikäisiä.

Toimittaja: Otetaan tähän luku "lähes 2000 turvapaikanhakijaa". Kuinka monella heistä on henkilöllisyyden aukottomasti osoittava asiakirja tai muu tullessaan Suomeen?

Ehrstén: No yleensä kun turvapaikanhakija tulee tänä päivänä Suomeen, ja se on aika lailla eurooppalainenkin trendi, niin valtaosa tulee ilman minkäänlaista henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa. Eli tuommoinen 80-90 prosenttia on tämänhetkinen arvio.

Toimittaja: Miten nämä yhdeksän kymmenestä ovat voineet matkustaa koko sen reitin lentokoneella? Eihän lentokoneeseen pääse ilman matkustusasiakirjaa.

Ehrstén: Tämä on tietysti hyvä kysymys. Yleensä kun lentokoneeseen astuu, väliasemille ja joka paikassa vaaditaan passi tai henkilötodistus. Ei siinä ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että ne sitten hävitetään jossain vaiheessa ennen Suomeen tuloa.

Toimittaja: Joko lentokoneessa tai heti koneen laskeuduttua tai...?

Ehrstén: Esimerkiksi. Esimerkkejä on siitä, että ne on löytyneet lentokoneen vessoista ja näin poispäin. Mutta nyt täytyy kyllä muistaa myös se, että noin 90 prosenttia turvapaikanhakijoista hakee turvapaikkaa sisämaassa, ei ulkorajoilla. Eli EU:n sisällä liikutaan aika paljon.

Toimittaja: Toisaalta kun tämä sanotaanko hävikki on aika suuri, se että ei ole osoittaa selkeää henkilöllisyyttä, mistä tämä kertoo, mikä siihen mahtaa olla syynä?

Ehrstén: Sitä voi tietysti vain arvailla että mikä on, mutta saatetaan esimerkiksi pelätä sitä, että joudutaan tavallista helpommin palautetuksi, kun tiedetään mistä päin on tullut. Tämä voi olla yksi peruste tietysti, mutta ei siihen ole mitään faktoja olemassa. Mutta aivan yleinen trendi tämä on.

Toimittaja: Sitten alaikäiset turvapaikanhakijat. Se reitti mitä kautta he tulevat, niin tuntuu että siinä on aikamoinen vastuu nuorella pojalla tai tytöllä löytää esimerkiksi Afrikasta tai Afganistanista tai Irakista tiensä tänne Suomeen joka on aika kaukana. Oletteko keskustellut näistä asioista?

Ehrstén: No onhan nämä olleet julkisuudessa tietysti monta kertaa ja jo vuosia tästä on keskusteltu, että mikä on johtanut tähän tilanteeseen. Ehkä yksi syy on mahdollisesti se, että alaikäisiä ei niin helposti palauteta, saa helpommin oleskeluluvan ja näin poispäin. En tiedä, tämä voisi olla yksi syy.

Toimittaja: Kuinka paljon, jos alaikäinen saa oleskeluluvan, joka on äärimmäisen inhimillistä ja ihan oikeinkin tehty, kuinka nopeasti hänen sukulaisiaan tai muita on mahdollista tulla suomeen?

Ehrstén: No se vie ihan oman aikansa ja vaatii erillisiä päätöksiä, eikä poliisi ole niissä osallisena. Se on sitten myöhemmän ajan kysymys.

Toimittaja: Miten maahanmuutajien henkilöllisyys sitten pystytään todentamaan, jos 80-90 prosentilla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa paperia tullessaan Suomeen?

Ehrstén: Poliisilla on tietysti muitakin keinoja tehdä tämä eli poliisitutkinnassa nämä tehdään. Meillä on tietysti nämä kansainväliset yhteydet. Sitten meillä on esimerkiksi sormenjäljet. Jos EU:n alueella on pyytänyt turvapaikkaa ennen Suomeen tuloa jossain muussa maassa, niin saattaa sormenjäljet löytyä EURODAC-rekisteristä, joka tarkoittaa sitä, että saadaan jotain viitteitä siitä. Meillä on ollut tapauksia joissa on jossain muussa EU-maassa hakenut turvapaikkaa ja siellä esiintynyt aikuisena, mutta sitten kun tulee Suomeen, niin onkin esiintynyt alaikäisenä.

Toimittaja: Onko tämmöisiä tapauksia?

Ehrstén: Tämmöisiä tapauksia on ollut

Toimittaja: Oikeushammaslääkäri Helena Ranta, tässä eilisillan uutisjutussa, vaati pikaisesti lainsäädäntöä turvaamaan tutkittavien oikeuksia. Iän arvioinnissahan käytetään muun muassa röntgensäteilyä ei-lääketieteellisiin tarkoituksiin. Mikä on mielipiteenne tästä?

Ehrstén: Minä en ota kantaa siitä että millä tavalla niitä käytännössä tehdään, enkä ole siinä asiantuntija, mutta se on ihan selvä. Sisäministerin poliisiosaston kanta on selkeästi se, että tarvitaan toimivaltuussääntöä lakiin joka oikeuttaisi tämän tekemisen. Tässä on kyseessä oikeusturvanäkökohdat ja lasten asema, valitusmahdollisuudet, kaikkea mitä tähän kuuluu. Me eletään epäselvässä ja epätyydyttävässä tilanteessa ja ainoa keino päästä sitä kautta eteenpäin on varmasti se, että saataisiin lakiin pykälä.

Toimittaja: Niin, äsken sitä jo sivusitte, mutta mitä tässä laissa pitäisi selkeästi olla?

Ehrstén: Siinä pitäisi nimenomaan selvittää se, että millä tavalla käytännössä nämä iänmääritykset pitäisi tehdä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia puolin ja toisin, valitusmahdollisuudet, oikeusturvanäkökohdat, tietosuoja-asiat... Tässä on monia tämmöisiä asioita jotka vaikuttavat siihen millä tavalla tämmöistä nuorta tai lasta kohdellaan jatkossa. Eli hyvin tärkeästä asiasta on kysymys. Nyt kun nämä testit on suostumuksen perusteella tehty, niin voidaan jopa kysyä sitä, että onko tosiasiallisesti tämä suostumus pätevä, jos on alaikäinen henkilö kyseessä. Jos esimerkiksi seuraisi jotain kielteisiä vaikutuksia siitä, että kieltäytyy näistä testeistä. Tämä on taas hyvin monimutkainen asia ja ainoa keino päästä eteenpäin on se, että saataisiin lakiin se pykälä.